Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan pääkonttoriratkaisusta ei voi ajatella, että kyseessä olisi paluu kotiin. Hänen mukaansa Suomi on kehittynyt.
- Suomi on tehnyt päätöksiä. Suomi on mennyt EU:hun, Suomi on mennyt euroon, von Koskull sanoi STT:lle.
Nordeasta tulee koko ajan kansainvälisempi, mikä von Koskullin mukaan houkuttelee parhaita globaaleja osaajia.
-Ei enää Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska -maaotteluja, me olemme kyllä päässeet siitä jo ohi, hän sanoi.
Nordealla on vahvat juuret myös Suomessa, ja 90-luvun fuusioiden yhteydessä ilmassa oli maaotteluhenkeä Suomen ja Ruotsin välillä nyttemmin pohjoismaisessa Nordeassa. Viimeisen kymmenen vuoden pankin sinivalkoisuus on jälleen ollut kasvussa. Sampo on nykyisin Nordean suuromistaja, ja Nordean hallituksen puheenjohtaja on Björn Wahlroos. Nordean konsernijohdossakin kipparoi suomalainen von Koskull.
Ajatusleikki on kiinnostava, mutta von Koskullin mukaan se jää ajatusleikin tasolle.
- Sen enempää totuutta siinä ei ole, hän sanoi.
Von Koskull ymmärtää kuitenkin, että joku ajattelee ympyrän nyt sulkeutuvan.
- Ironiahan on se, että sekä puheenjohtaja että minä asutaan Ruotsissa, hän sanoi.
Von Koskull uskoo, että samaan lopputulokseen olisi päädytty olisi kuka tahansa ollut puheenjohtajana tai toimitusjohtajana. Ratkaisu tehtiin hyvin pragmaattisesti. Hänen mukaansa kansallisuus ei vaikuttanut, vaan ratkaisu tuli "omilla meriiteillä".
- Totta kai olen myös ylpeä tuodessani pankin tänne, von Koskull sanoi.
Ei kritiikkiä Ruotsiin
Von Koskull ei aio kritisoida Ruotsin hallitusta sen pankeille määräämistä vakausmaksuista, mutta muistuttaa, että Nordea palvelee ensisijaisesti asiakkaitaan.
Finanssikonserni ilmoitti eilen muuttavansa pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen, sillä Suomi tarjoaa parhaimmat edellytykset kasvaa.
Von Koskull sanoo, että päätös vakausmaksuista oli varmasti oikea Ruotsille, mutta Nordean pitää tehdä päätöksiä asiakkaidensa parhaaksi ja heistä vain neljäsosa on ruotsalaisia.
Uusi pääkonttori aloittaa toimintansa ensi vuoden lokakuun alussa, von Koskull sanoi.
Finanssialalta yhä ei euroalueen yhteiselle talletussuojalle
Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen ei muuta Finanssiala ry:n kantaa euroalueen yhteiseen talletussuojaan.
- Kanta on muodostettu pankkien kesken pari vuotta sitten, ja se on ennallaan. Emme näe tarvetta tai edellytyksiä yhteiselle talletussuojalle, sanoo Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila STT:lle.
Syynä Mattilan mukaan on se, että pankkijärjestelmien kuntoerot ovat pankkiunionimaiden välillä edelleen suuret.
- Tällaisessa tilanteessa ei ole mieltä lähteä lisäämään yhteisvastuuta.
Kuntoerojen lisäksi myös maiden talletussuojajärjestelmät poikkeavat Mattilan mukaan paljon toisistaan.
- Jokaisessa maassa pitäisi olla samantyyppinen järjestelmä, joka Suomessa on ollut 90-luvun lopulta, että kerätään varoja rahastoon pahan päivän varalle. Tässä on kuitenkin suuria eroja maiden välillä.
Osassa maista oman talletussuojarahaston keräämisessä ollaan vielä alkutekijöissä, Mattila sanoo.
- Suomi on niitä maita, joissa on ollut pitkään ylirahastoitu järjestelmä. Lähtökohtaerot ovat liian suuret, jotta voitaisiin siirtyä yhteisvastuulliseen järjestelmään.
EU-komissio esitti yhteistä talletussuojaa vuonna 2015. Sen tarkoitus on pienentää mahdollisten pankkikriisien yhteiskunnalle aiheuttamia riskejä.