Kansanedustajat painottivat ilmastonmuutoksen vaikutusta pakolaisuuteen ja globaaliin muuttoliikkeeseen, kun eduskunta keskiviikkona keskusteli valtioneuvoston ilmastopoliittisesta suunnitelmasta.
Kokoomuksen Pauli Kiurun mukaan kansalaisen, jota maahanmuutto huolestuttaa, kannattaa kiinnostua ilmastopolitiikasta. Hänen mukaansa pakolaistilanne voi ilmastonmuutoksen myötä pahentua nopeammin kuin osaamme kuvitella.
- Ilmastonmuutos, väestönkasvu, maaperän köyhtyminen, poliittinen epävakaus, romahtaneet valtiot ja konfliktit kytkeytyvät toisiinsa. Mikään maa ei ole vaikutuksille immuuni. Mikään aita tai muuri ei pysäytä sään ääri-ilmiöitä ja vedenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava politiikan keskiössä, Kiuru painotti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
SDP:n Tuula Haatainen muistutti, että ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä 2,5 miljardiin. Haataisen mukaan ilmastonmuutos on omiaan lisäämään pakolaisuutta.
- Kun ihmisillä ei ole puhdasta vettä ja ruokaa, ei koulutuksen kautta näköalaa tulevaisuuteen eikä työmahdollisuuksia, on selvää, että he lähtevät liikkeelle. Tilanteeseen ei auta se, että rajat pistetään kiinni. Täytyy puuttua juurisyihin, jotka aiheuttavat kurjuutta ja toivottomuutta, Haatainen sanoi.
Lisää sähköautoja ja pyöräilyä
Valtioneuvoston ilmastosuunnitelmalla toimeenpannaan Pariisin ilmastosopimusta ja EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteita Suomen osalta. Suomen tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 39 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tähän pyritään muun muassa puolittamalla Suomen liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tavoitteena on, että vuonna 2030 sähkön ja uusiutuvien polttoaineiden osuus tieliikenteen energiasta olisi vähintään 40 prosenttia.
Sähköautoja Suomen teillä huristelisi ilmastosuunnitelman mukaan vuonna 2030 noin 250 000 kappaletta.
Samoin tarkoituksena on, että Suomi luopuu kivihiilen käytöstä energiatuotannossa vuoteen 2030 mennessä.
Yksi keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on pyöräilyn lisääminen, johon liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan pyritään muun muassa siten, että eri kaupunkien kaupunkipyöräjärjestelmistä tehtäisiin keskenään yhteensopivia.
Lähivuosina on tarkoitus toteuttaa myös valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
Tasaisempaa taakanjakoa
Yksikään eduskuntaryhmä ei kiistänyt ilmastopoliittisten toimien tarpeellisuutta, mutta kriittisiä äänenpainoja kuultiin etenkin Sinisen eduskuntaryhmän ja perussuomalaisten riveistä.
Sinisen eduskuntaryhmän Kaj Turunen painotti, että tulevaisuudessa päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet on jaettava tasaisemmin EU-maiden kesken.
- Jatkossa emme saa olla enää tilanteessa, jossa Suomi joutuu vähentämään päästöjään 39 prosenttia ja esimerkiksi Puola vain seitsemän prosenttia, Turunen sanoi.
Perussuomalaisia huoletti suomalaisen teollisuuden pärjääminen ja rakennuskustannusten nousu kiristyvien ilmastomääräysten keskellä.
- Meidän täytyy huolehtia myös siitä, että meillä Suomessa säilyy töitä ihmisillä, Leena Meri (ps.) sanoi.