Sil­huet­ti jää ka­me­raan, mutta sielu kau­pun­kiin – Tshekin ka­do­tet­tu helmi hurmaa

Maisema, Cesky Krumlovin linnan näköalapaikoilta avautuvat kuvankauniit näkymät vanhaankaupunkiin, jonka mutkitteleva Vltava-joki sulkee sisäänsä. Unesco valitsi Cesky Krumlovin maailmanperintökohteidensa listalle vuonna 1992.

Vessaan. Olut Tshekissä on hyvää, edullista ja sitä on saatavilla sen verran runsaasti. Hädän hetkellä patsaista ei tarvitse kuitenkaan ottaa mallia. Asenne wc-käyntejä kohtaan on suopea.

Makeaa. Tradelnik on tsekkiläisen katukeittiön kuulu jälkiruokaherkku. Jos jokerin makeus ei riitä, kokeile suklaakuorrutusta!

Herkkuja. Joissa uiskenteleva, vaalealihainen karppi löytyy lähes jokaisen Vltavan rannan ravintolan ruokalistalta.

Cesky Krumlov hurmaa junamatkailevan turistin upeilla maisemillaan. Pikkukaupunkia kutsutaan Tshekin kadotetuksi helmeksi, mutta se vilisee turisteja. 

Nuori mies on asiallisesti pukeutunut ja hänen silmiensä katse on vilpitön. Olisiko hänessä sitä Kunnon Sotamies Svejkistäkin tuttua slaavilaista, melankolista veikeyttä, mietin.

Ajatus saa väistyä nopeasti tärkeämmän tieltä. Hän on nimittäin tshekkiläisen rautatieyhtiö Cesce Drahyn vaunupalvelija ja kantaa kärryssään myös olutta. Pyydän sitä.

- Mitä olutta, hän kysyy.

- Budvaria, vastaan.

Vessaan. Olut Tshekissä on hyvää, edullista ja sitä on saatavilla sen verran runsaasti. Hädän hetkellä patsaista ei tarvitse kuitenkaan ottaa mallia. Asenne wc-käyntejä kohtaan on suopea.

Siihen hän sanoo, että tottakai, mutta kumpaa. Kysyn, mikä niiden ero on.

- Molemmat ovat oluita, mutta toinen on parempaa, hän valistaa.

Otan sitä. Voi olla, ettei jälkipolville jää perinnöksi miljoonia, mutta ainakin heille voi jättää tärkeitä, joskin yksinkertaisia elämänohjeita: "Lapset! Jos voitte valita sen paremman, älkää valitko sitä huonompaa."

Herkkuja. Joissa uiskenteleva, vaalealihainen karppi löytyy lähes jokaisen Vltavan rannan ravintolan ruokalistalta.

Prahasta lähtenyt juna jättää piskuiseen Cesky Krumlovin kaupunkiin Etelä-Böömissä, lähellä Itävallan rajaa. Kaupunkia on kutsuttu Tshekin kadotetuksi helmeksi, eikä suotta. Jo taksin ikkunasta siintää maisemaa hallitseva Cesky Krumlovin linna, jonka tarina alkoi jo 1200-luvulla.

Kaupunki on satumaisen kaunis. Niin kaunis, että YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco valitsi sen maailmanperintökohteekseen vuonna 1992.

Kadottamisesta sen sijaan voi olla montaa mieltä. Kaupungin pittoreskeja katuja vaeltavat turistilaumat kameroineen pitävät huolen siitä, ettei Cesky Krumlov ainakaan vastaisuudessa pääse unohtumaan.

Mutta onko se kaupungin vika, jos se on vetovoimainen ja kaunis?

Arjessa stressaantuneelle turistille Cesky Krumlov on oiva lomakohde. Siellä nimittäin voi tehdä melko vähän, jolloin aikaa jää sopivasti joutilaalle oleilulle. Riittää, kun kävelee, katselee ja ihmettelee.

Pienessä vanhassakaupungissa autoja kulkee harvakseltaan, ja apostolin kyyti onkin vaihtoehdoista paras. Mukava päiväretki on kiivetä ylös Cesky Krumlovin linnalle, josta avautuvat maalaukselliset maisemat kaupungin kattojen yli. Pääsymaksusta voi vierailla sisätiloissa, mutta jo pelkästään jykevissä käytävissä ja muureissa riittää makusteltavaa.

Paras paikka tauolle on näköalaterassi linnan muurilla. Horisontissa häämöttävät Novohradskén vuorialueet. Jyrkän seinämän alla kiemurtelevassa Vlatava-joessa puolestaan lipuvat runsaslukuiset kanootit ja kumiveneet, joilla ihmiset huvittavat itseään valumalla kauniina kesäpäivänä joenvarren kylästä toiseen.

Raikas, jääkylmä olut maksaa euron. Sitä särpiessä alkaa väkisinkin miettiä, että kaupungin silhuetti jää kameraan, mutta oma sielu kaupunkiin.

Kaupunki sijaitsee laakson pohjalla, kaikki hotellit eivät. Ei ainakaan, jos on innostunut sanasta ”panorama” hotellin nimessä. Se tarkoittaa väkevää kiipeämistä vastakkaisen vuoren rinteelle. Toisaalta onhan suomalaisissa mökkitalkoissakin totuttu siihen, ettei loma ole lepäämistä varten.

Makeaa. Tradelnik on tsekkiläisen katukeittiön kuulu jälkiruokaherkku. Jos jokerin makeus ei riitä, kokeile suklaakuorrutusta!

Vaatteet ovat sen verran märkänä, että on uskaltauduttava kysymään majapaikan emännältä, voisiko niitä pestä. Ensin ei voi, mutta se ei johdu epäystävällisyydestä. Rouva vain ei puhu englantia.

- Aber sprechen Sie dann deutsch. Könnten Sie bitte unsere Wäshe waschen (voisitteko pestä pyykkimme), kysyn uudelleen.

Keskustelu opettaa, että usko englannin ylivoimaan ei ole läheskään joka paikassa paras resepti. Myös muita kieliä tarvitaan.

- Natürlich (luonnollisesti), ystävällinen emäntä vastaa.

Seuraavana päivänä hän on viikannut pyykit koriin ja kuljettanut ne huoneeseen. Maksusta ei voi edes neuvotella. Se on vieraanvaraisuutta, jonka edessä maailman kovuuteen kyllästynyt sydän tirauttaa pari liikutuksen kyyneltä.

Mieleenpainuvaa elämystä ei suinkaan heikennä se, että majatalon emäntä on täyttänyt jääkaapin vieraita varten tshekkiläisellä oluella. Ja kyllä, se on sitä parempaa!