Kalastajat ovat pitkään ihmetelleet, miksi siianpoikaset ovat lähes tyystin kadonneet Oulunsalon edustan matalilta merialueilta.
Syylliseksi on nyt paljastunut valtaisa särkipopulaatio, joka on käytännössä rohmunnut kaiken siianmädin ja pienet poikaset parhailta siian lisääntymisalueilta Lumijoenselältä, Oulunsalon kalastuskunnan puheenjohtaja Timo Hirvonen manaa.
Syylliseksi ehdittiin jo epäillä kasvavaa hyljekantaa, mutta se ei selitä matalan veden siikakatoa. Hylkeet kyllä huolehtivat Hirvosen mukaan isommista, syvemmissä vesissä elävistä siiasta, lohesta ja taimenesta.
"Särkiä on ollut matalikoilla valtavat määrät. Nyt sitä on kuukaudessa vedetty ylös lähes 200 000 kiloa", Hirvonen kertoo. Särjet on viety rekoilla Riutunkarin kalasatamasta Keski- ja Etelä-Pohjanmaan rehutehtaille, jossa niistä jauhetaan turkiseläimille ruokaa.
Kalastajille urakka on käynyt kalliiksi, sillä rehukalasta ei irtoa edes kalastusalusten polttoainekuluja, palkoista puhumattakaan. Siikakannan tulevaisuuden turvaamisen nimissä homma on kuitenkin päätetty tehdä. Kyseessä on samalla ison mittaluokan ympäristöteko, tunnetaanhan särki varsinaisena vesistönpilaajana. Särjen seassa ei juuri muuta kalaa ole.
"Tuommoisesta särkimäärästä irtoaa fosforia valtava määrä. Ei ihme, että ahvenvita rehottaa matalikoilla", Hirvonen huomauttaa.
Tukea ei luvassa
Oulunsalon edustan vesille on istutettu parin kymmenen tuhannen euron edestä siianpoikasia. Hirvonen uskoo, että jos särkipopulaatio saadaan kuriin, kunnon siikasaaliita voidaan odottaa taas muutaman vuoden päästä.
Kalastajat peräävät valtiolta tai EU:lta tukea arvokkaalle mutta kalliille työlle. Sisävesillä roskakalojen tehokalastukselle on myönnetty tapauskohtaisesti tukea vesistön parantamisen nimissä vajaat 20 senttiä kilolta. Merialueelle sitä ei ole saatu. Hirvonen ihmettelee, miten ero vesistöjen välille voidaan vetää niin jyrkäksi, ettei vastaavasta työstä heru samaa tukea.
"Viranomaiset on saatava ymmärtämään tilanne."
Viranomaisilla ei ole välineitä tukea roskakalan tehopyyntiä merialueella, Pohjanlahden kalastusasioista vastaava kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen Kainuun TE-keskuksesta sanoo.
"EU-raha mahdollistaa vain sisävesien kunnostuksen roskakalojen tehokalastuksella. Merialueille sääntöä ei voida soveltaa. Sisävesilläkin sitä maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun muut keinot vesialueen parantamiseksi on käytetty", Nyrönen korostaa.
Hän sanoo ymmärtävänsä merialueella kalastavia mutta joutuu levittämään asiassa kätensä.
"Särkien poistamisesta on epäilemättä etuja kalastorakenteen ja arvokalan säilymisen kannalta", Nyrönen myöntää.
Hän kuitenkin epäilee, että Brysselin suuntaan voi olla vaikea perustella merialueella tapahtuvaa roskakalastusta, sillä hehtaarikohtaiset saalisvaatimukset kunnostuskalastuksessa ovat isot ja merialue niin laaja, ettei riittävän korkeita saalismääriä ehkä voida osoittaa.
Muutosta tilanteeseen ei ole luvassa. Kalastusneuvos Markku Aro maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että asiaa on mietittävä uudelleen. "Ymmärrän tilanteen. Toisaalta asiat tahtovat nykyään mennä siihen, ettei mikään suju ilman tukia", Aro toteaa.