Voiko maan korkein syyttäjä rikkoa lakia tajuamattaan? Tästä ennenkuulumattomasta kysymyksestä korkein oikeus antaa ratkaisunsa lähiviikkoina.
Keskiviikkona KKO:ssa kuultu valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pitää kiinni siitä, ettei ymmärtänyt olleensa esteellinen, kun syyttäjänlaitoksille hankittiin koulutusta hänen veljensä yritykseltä.
Syyttäjän mukaan Nissinen syyllistyi tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, koska hän osallistui esteellisenä hankintoihin vuosina 2007-2017. Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen, mutta kieltää tahallisuuden.
- Minulle on täysin vieras ajatus, että jos olisin (esteellisyyden) käsittänyt, olisin silti toiminut kuten tein. En voi käsittää, miksi olisin ehdoin tahdoin menetellyt rikolliseksi tietämälläni tavalla, Nissinen sanoi.
Syyttäjä: Tahallista ja pitkäaikaista
Syyttäjänä toimivan apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakosen mukaan Nissisen on täytynyt tuntea esteellisyys- ja virkarikosnormit sekä ymmärtää esteellisyytensä asiassa.
- Kyse ei ole yksittäisestä hankinnasta, vaan toiminnasta kymmenen vuoden aikana. Jos tässä ei ole kyse tahallisesta toiminnasta, niin missä virkamiehen toiminnassa sitten voisi olla, Hakonen kysyi.
Nissinen on kertonut, että oma innostus koulutusasioihin sekä hyvät kokemukset veljen kehittämästä johtamiskoulutuksesta hämärsivät hänen harkintakykyään. Hakosen mukaan tämäkään ei poista Nissisen teon tahallisuutta.
- Kun on kyse korkeasta syyttäjästä, selvästä esteellisyydestä sekä pitkäaikaisesta toiminnasta, tällainen harkintakyvyn heikentyminenkään ei voi tarkoittaa tuottamuksellisuutta, vaan tekoa pitää arvioida tahallisena, Hakonen sanoi.
Kiistaa on myös rikosten vanhenemisajasta. Syyttäjän mukaan kyse on yhdestä kokonaisuudesta. Puolustus katsoo, että kyse on erillisistä teoista, joihin pätee virkarikoksen vanhenemisaika viisi vuotta. Tuolloin osa syytetyistä rikoksista olisi jo vanhentuneita.
Pidätettiin virasta elokuussa
Nissinen jäi itse hakemalleen virkavapaalle maaliskuussa esitutkinnan alettua. Elokuun lopussa oikeusministeriö pidätti hänet virasta.
- Henkilökohtaisella tasolla tämä on minulle edustanut ammatillista, sosiaalista ja taloudellista katastrofia, Nissinen sanoi oikeudessa.
Kuulemisessaan Nissinen vetosi useasti siihen, ettei muista vuosia vanhoja keskusteluja tai kokouksia. Nissisen mukaan erityisen vaikeaa oli alkuaika valtakunnansyyttäjänvirastossa, jolloin hänen puolisonsa oli juuri kuollut.
- Siinä noin puolentoista vuoden ajalta minulla ei ole monestakaan asiasta tarkkoja muistikuvia, Nissinen kertoi yhä silminnähden liikuttuen.
Mihin avaintodistajat jäivät?
Esitutkintamateriaalin mukaan kolme Nissisen alaista oli vuosien varrella nostanut esiin sen, onko hänen soveliasta tehdä hankintoja sukulaisen yhtiöltä. Eräästä koulutushankinnasta valtakunnansyyttäjänvirastossa Nissinen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sopivat, että Kalske tekee hallinnolliset päätökset Nissisen sijaan.
Kalsketta tai muita Nissisen esteellisyyttä epäilleitä ei kuitenkaan nähty todistajina keskiviikon kuulemisessa. Asiasta kysyttäessä syyttäjä Hakonen ei halunnut kommentoida STT:lle todistajavalintojaan.
Rangaistuksena Hakonen vaatii Nissiselle vähintään 60:tä päiväsakkoa, mutta ei tämän erottamista. KKO pyrkii antamaan asiassa ratkaisunsa ennen vuodenvaihdetta.