Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Maamme-laulun ja Finlandia-hymnin eroihin.
Suomen kansallislaulu perustuu Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittamaan Vårt land -runoon, joka julkaistiin Vänrikki Stoolin tarinoissa 1848. Maamme-laulun sävelsi saksalainen Fredrik Pacius. Samaa sävellystä käytetään Viron kansallislauluna.
Pari vuotta sitten kokoomusnuorista esitettiin, että Maamme-laulu voitaisiin vaihtaa Finlandia-hymniin Suomen kansallislauluna. Voisiko Maamme-laulun korvata Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnillä? Lujittaisiko se enemmän suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja perinteitä?
Ratkaisu äänin 5-0 ei tarvitse vaihtaa kansallislaulua Maamme-laulusta Finlandiaan.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) sanoo, että Maamme-laulu on tärkeä osa isänmaamme perinnettä, eikä sitä tarvitse lähteä vaihtamaan.
– Juhla alkaa Maamme-laululla ja päättyy Finlandiaan, silloin on isänmaallisen juhlan reunaehdot kunnossa. Perinne eli traditio on peritty tapa ja käytänne. Perinteet eivät ole kauppatavaraa. Perinteet luodaan, ne eivät ole vaihdettavissa, Hänninen toteaa.
Viulusti, säveltäjä, kapellimestari ja Oulun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto pitää Jean Sibeliuksen Finlandia-hymniä suurena symboliarvona suomalaisille.
– Sävellyksenä se on ylivertainen lähes mihin tahansa kansallislauluun verrattuna. Se on kuitenkin suurten joukkojen yhteislaulunumeroksi verrattain haastava, ja sävyltään herkkä eikä julistava.
Uskon että Finlandian merkitys suomalaisille säilyy jatkossakin ilman virallista kansallislaulun statusta.
Historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta huomauttaa, että Suomessa ei ole poliittista tai muuta tahoa, joka voisi vaihtaa kansallislaulun.
– Laulusta ei päätä eduskunta, hallitus tai presidentti tai edes sanomalehden toimitus. Maamme-laulu oli alkujaan ylioppilaiden laulu, ensiesitys toukokuussa 1848. Laulu levisi laulamalla Suomessa ja Virossa. Laulu säilyy kansallislauluna vain siten, että ”kansa” sitä laulaa. Näin on Maamme-laulun kohdalla. Se on elävä perinne akateemisissa ja ylioppilasjärjestöissä, valtiollisista ja urheilutapahtumista puhumattakaan. Finlandialla on paikkansa kansallistunteen ilmaisijana, mutta pikemmin orkesteriversiona. Molemmat ovat läsnä suomalaisessa kulttuurissa, Kolbe sanoo.
Oulun Sinfonian vt. soolosellisti Riina Salmisen mielestä Maamme-laulusta löytyy pontevuutta ja juhlavuutta tilaisuuksiin, joissa nostatetaan kansallistunnetta.
– Finlandia-hymni on parempi sävellys, mutta kansallislauluksi liian herkkä. Se on myös vaikeampi laulaa hyvin, eikä mielestäni Sibelius ole ansainnut sitä, että sitä lauletaan sinnepäin. Maamme-laulu sopii paremmin yhteislauluksi. Jos Finlandia-hymnistä tulisi kansallislaulumme, pitäisikö yleisön nousta konserteissa sen ajaksi seisomaan, kun teosta esitetään? Myöskään ei pidä unohtaa, että Maamme-laulun teksti on alun perin kansallisrunoilijamme käsialaa. Maamme-laulu on osa perinteitämme.
Kuoronjohtaja, kuoromusiikin Oulun läänintaiteilija Mihkel Koldits sanoo, että molemmilla lauluilla on ihan omanlaiset ja erilaiset syntyhistoriansa.
– Kumpikaan lauluista ei ollut alunperin tarkoitettu saavuttamaan sellaista kansallista arvoasemaa, mikä niillä molemmilla on. Ei Paciuksen tai Sibeliuksen tarkoituksena ollut saada näistä lauluista kansallislauluja. Säveltäjät ja sanoittajat eivät yksin tehneet niitä sellaisiksi, miksi ne nyky-Suomessa mielletään. Suomalaiset ja Suomen historian draamaattiset tapahtumat ovat antaneet niille lauluille ne merkitykset ja symboliset arvot, jotka niillä nykyään on.
Kolditsin mielestä sekä Maamme-laulu, että Finlandia-hymni ovat kantaneet jo monessa sukupolvessa mukana tunnetiloja, joita ei ole järkevää yrittääkään yhteen lauluun mahduttaa.
– Ei myöskään ole Suomelta pois, että Viron kansallislaulu on samanlainen tai että Amerikassa Finlandia-hymni on erittäin tunnettu ja rakastettu kirkkolaulu.
Koldits sanoo, että Suomessa kummallakin laululla on erilaiset käyttötarkoituksetkin.
– Maamme-laulu sopii paljon paremmin mitä eriluonteisimpiin tapahtumiin. Finlandia-hymni koskettaa taas toisenlaisella arvokkuudellaan ihmisten tunteita. Mielestäni olisi turha kaventaa tulevilta sukupolvilta sitä isänmaallisten tunteiden laajaa skaalaa, joita kahden laulun olemassaolo tarjoaa.
Mitä mieltä olet Maamme-laulusta ja Finlandia-hymnistä? Pitäisikö Suomen kansallislaulu vaihtaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.