Matti Vanhasen hallituksen on aika ummistaa silmänsä poliittiselta kilpalaulannalta ja määriteltävä kantansa yritys- ja pääomaverouudistukseen koko Suomen tulevaisuutta ajatellen. On tärkeää nähdä, mitä muissa maissa tapahtuu. Hallituksen on määrä ottaa vihdoin keskiviikkona kantaa yhteisö- ja pääomaverouudistukseen. Hallitus on luvannut tehdä jännityksellä odotetun päätöksensä marraskuussa. Uudistuksen päälinjat on määritelty hallitusohjelmassa, ja jo aiemmin on kerrottu, että uusi yritysverojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2005 alusta lähtien. Osa pienemmistä uudistuksista tulee voimaan jo ensi vuonna.
Yritys- ja pääomaverouudistus ei ole nykyisen hallituksen keksintö. Sen valmistelu aloitettiin Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana, ja sitä pohjustanut ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmä jätti huomiota herättäneen mietintönsä jo vuosi sitten marraskuussa.
Vanhasen hallituksen valmistelusta on tihkunut julkisuuteen vain niukasti tietoa, ja se ehti jo hermostuttaa monia elinkeinoelämän järjestöjohtajia. Viime päivinä on käynyt ilmi, että rajalinja hallituksen sisällä kulkee sosiaalidemokraattien sekä hallituksen porvaripuolueiden välissä. SDP painaa jarrua, kun taas keskusta ja Rkp olisivat halukkaita sitä rohkeampaan yritys- ja pääomaverouudistukseen.
Niin tai näin, kaikkein olennaisin asia yritys- ja pääomaverouudistuksessa on katsoa ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen ja Suomen naapurimaihin kuitenkaan unohtamatta valtion, kuntien ja seurakuntien tarpeita. Puoluepoliittiset intressit ovat myös realiteetti, mutta jos veroratkaisut tehdään niitä painottaen, on varmaa, että metsään menee. Syntyy poliittinen kompromissi, jolla annetaan vain valohoitoa ratkaisua huutaviin suuriin ongelmiin.
Suomessa tehtiin Esko Ahon hallituksen aikana 1993 rohkea verouudistus, jossa yhteisö- ja pääomaverokanta pudotettiin 25 prosenttiin ja veropohjaa laajennettiin. Veroprosentin tuntuvasta laskusta huolimatta valtion verotulot lisääntyivät kohisten.
Paavo Lipposen hallitukset hinasivat veroprosentin 29:ään, mutta kun muissa Suomea ympäröivissä maissa on menty päinvastaiseen suuntaan ja pudotettu yritys- ja pääomaveroprosenttia, Suomi on ajamassa itseään selkä seinää vasten. Yritykset, pääoma ja työpaikat uhkaavat karata ulkomaille, jollei Suomessa seurata kansainvälistä kehitystä, ennen muuta Ruotsin ja Viron esimerkkejä.
Arvelan työryhmä totesi jo vuosi sitten, että yhteisöverokanta ja luonnollisten henkilöiden pääomaverokanta pitää pudottaa 25 prosenttiin. Ryhmä painotti myös, että eri pääomatulojen yhtenäinen verotus on tärkeää verojärjestelmän toimivuuden ja selkeyden kannalta.
Noihin näkökohtiin ei ole löytynyt mitään olennaista lisättävää tai pois otettavaa vuodessa. Vain poliittinen häveliäisyys on estänyt toistaiseksi linjauksen toteuttamista. Samasta syystä on myös väläytetty ajatusta, että yritys- ja pääomaveroprosentti erotettaisiin toisistaan. Ajatus on epälooginen.
Vanhasen hallituksen on nyt aika arvioida yritysverouudistusta kylmästi vain Suomen tulevaisuuden kannalta ja tehdä ennakkoluulottomia ratkaisuja. Maa tarvitsee menestyviä yrityksiä, jotka voivat tarjota työtä.
Verottajankin edut voidaan turvata veropohjaa laajentamalla, jos vain hallitus haluaa ja pystyy mitoittamaan yritysverotukseen vaikuttavat eri tekijät järkevällä ja tasapainoisella tavalla. Hallitukselta vaaditaan nyt tarkkaa veropoliittista asemointia ja viilausta, ei verotuksen poliittista hiontaa.