Kännykässä tai kämmenmikrossa näkyy kulkureittimme kasvitieteellisessä puutarhassa. Tieltä ei paljon poiketa. "Edessänne on punakoivu. Se on hieskoivun erikoismuoto, jonka lehdet ovat punaiset", viestittää kämmenmikro.
Ensi kesänä voidaan etsiä paljon muuta tietoa punakoivusta. Siihen mennessä tallennetaan kasvitieteellisen puutarhan 5000:sta kasvista 500-1000 lajin tiedot järjestelmään.
Itse kukin voi valita ne tiedot, joita haluaa. "Tähän voidaan syöttää karttatiedot kasveista. Niinpä, jos haluat käydä katsomassa vaikka maariankämmekkää, voi niiden sijainnin nähdä", kertoo paikkatietoasiantuntija Harri Antikainen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Kasvitieteellinen puutarha on pilottikohde, jossa tutkitaan laitteen mahdollisuuksia. "Ihan tarkasti ei vielä tiedetä, mitä kaikkia tietoja järjestelmään saadaan", korostaa Antikainen.
Antikainen on mukana Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden-, biologian- ja maantieteenlaitosten Minne-projektissa, missä etsitään luontoon käyviä sovellutuksia paikkatietojärjestelmään. Samaan, johon voidaan merkitä vaikka ravintoloiden sijainnit.
Tietoja voidaan saada korkeatasoisella kännykällä, jossa on paikantamislaite. Myös lainattavilla tai vuokrattavilla kämmenmikroilla voidaan tietoja onkia.
"Tämä on ikään kuin paikkaan sidottu virtuaalimatto, josta voidaan saada tietoa ja johon voidaan myös itse syöttää sitä", sanoo geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen.
"Mahdollisuuksia on liki rajattomasti", hehkuttaa Rusanen. Sinne voidaan syöttää ympäristöä koskevaa tietoa. Tavallinen ihminen saa sieltä tietoa luonnosta ja voi vaikka syöttää laitteeseen omia kommenttejaan. Tietojen syöttö voi tapahtua myös erilaisilla tunnistimilla, antureilla, joka voi olla vaikka kävelysauvoissa.
Tiedolle käyttöä matkailussa
Jarmo Rusanen ja tietojenkäsittelyn professori Markku Oivo uskovat vankasti, että tietoa voidaan hyödyntää taloudellisesti esimerkiksi matkailussa.
Luontopoluilla voi olla tietoa rauhoitetuista kasveista. Johonkin paikkaan vaeltavalle tumpelolle voi tulla viesti, että nyt olet poikennut reitiltä. Samoin siellä voisi olla tieto, että edessä olevan järven päällä bongattiin eilen merikotka. Pujon siitepölyalueista voidaan saada näin tarkkaa tietoa. Tai siitä, onko kilometrin päässä oleva joki uimakelpoinen.
Esimerkiksi saasteen määrää voisi mitata sata kaupunkilaista kengissä olevilla antureilla. Siitä saisi paljon kattavamman kuvan kuin muutamasta kiinteästä mittarista. Keskieurooppalaiset voivat olla kiinnostuneita ekomatkailusta, jossa matkailija syöttää tietämättään erilaista luontoa koskevaa informaatiota.
Oivo uskoo, että ensimmäisiä kaupallisia sovellutuksia projektista syntyy vuonna 2005.
"Ehkä ensi vuonna saattaa löytyä jo pieniä käyttömahdollisuuksia."
Hieman yli vuoden kestänyt projekti on tähän saakka pyörinyt yliopiston normaalilla rahoituksella. Nyt siihen haetaan Tekesin rahoitusta ja mukaan on tulossa muutamia yrityksiä.
Tutkijat uskovat, että ennen kaikkea matkailulle tällä olla paljon annettavaa. Muun muassa Rokuan, Kuusamon ja Kajaanin edustajat ovat olleet mukana projektissa.
Järjestelmän kustannuksia ei ole vielä tarkasti selvitetty. Tietojen vastaanottamiseen ja syöttämiseen soveltuva kännykkä-maksaa paikantamislaitteineen 600-700 euroa.
Paikantamislaitteella varustetun kämmenmikron hinta puolestaan on noin tuhat euroa. Kaupallisessa matkailussa tarvittavat laitteet voidaan vuokrata. Sitä, kuinka suureksi vuokrat voivat nousta, ei ole vielä selvitetty.