Kuntien henkilöstön siirtyminen maakuntahallinnon palvelukseen ja heidän työpaikkojensa pysyvyys puhuttivat Kainuun hallintokokeilun ohjausryhmää Paltamon Mieslahdessa. Ohjausryhmä kokoontui kuulemaan hallintomallin valmistelun eri työryhmien väliaikatietoja.
Ohjausryhmään kuuluvat kuntien johtajat, luottamusmiesjohto, Kainuun liiton ja sairaanhoitopiirin virkamies- ja luottamusjohto, valtion aluehallinnon edustajat, Kainuun kansanedustajat sekä eri etupiirien edustajat.
Kainuun hallintomallia valmistelee noin 500 ihmistä erilaisissa työryhmissä.
Keskustelua ohjausryhmässä riitti, eikä esityslistaa päästy läpi. Hallintomallin rahoituskuviot jätettiin joulukuun kokoukseen, samoin koulutus- sekä sosiaali- ja terveystyöryhmien valmisteluraportit.
Eniten puheenaihetta tuli henkilöstöasioista.
Moni ohjausryhmäläinen kaipasi tarkempia esityslistoja ja enemmän tietoa työryhmien asioista kokoukseen, jottei siellä tarvitse istua tyhjän panttina. Päätöksiä ei ollut tarkoitus tehdä, vaan keskustella ja antaa eväitä hallintomallin valmistelijoille.
Turvatakuita
kaivattiin
Kainuun hallintokokeilu alkaa vuoden 2005 alussa ja silloin noin 3 000 kuntien työntekijää siirtyy maakuntahallinnon palvelukseen. Lähes koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy maakunnalle.
Nyt pyritään yhteen kuntayhtymään. Alunperin piti perustaa sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, koulutuksen kuntayhtymä sekä maakuntahallinnon yhtymä.
Kun yhdeksän kunnan ja keskussairaalan henkilöstö siirtyy yhdelle työnantajalle, pitää yhdistää kymmenen erilaista työnantajapolitiikkaa. Esimerkiksi palkoissa on eroja, joten työn vaativuutta joudutaan mittaamaan ja arvioimaan palkkaperusteita.
Ketään ei eroteta työstään hallintomallin takia, henkilöstötyöryhmän vetäjä Aila Virtanen sanoi. Hallintomallia ei voi käyttää irtisanomisperusteena eikä saneeraustyökaluna. Kainuussa jää lähivuosina eläkkeelle noin 150 kunta-alan työntekijää vuodessa, joten työn loppumista ei tarvitse pelätä. Mutta välttämättä tehtävät eivät pysy samoina kunnista maakuntahallintoon siirryttäessä.
Ohjausryhmään kuuluvat ammattiyhdistysedustajat peräsivät valmisteluun turvatakuita henkilöstölle. Kuten kuntaliitoksissa, pitäisi Kainuun kokeilussakin turvata työsuhteen jatkuminen 3-5 vuodeksi, Akavan Pirjo Vartiainen vaati.
Toisaalta maakuntaan siirtyville ei voi taata työpaikkoja, ellei kuntiin jäävillekin taata. Turvatakuiden tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta edes antaa sellaisia keskusteltiin pitkään. Kuntien mielestä on mahdotonta antaa takuita työpaikkojen säilymisestä.
Takuita ei tarvinne kirjata, sillä Kainuun kokeilun aikana eläkkeelle jää lähes tuhat kunta-alan työntekijää.
Kainuulaisille ei voi sanoa, ettei turvatakuita työpaikoista anneta, kansanedustaja Anne Huotari (vas.) totesi.
Hän esitti kompromissia: jokaiselle pyritään löytämään sopiva työ ja työ voi muuttua nykyisestä. Henkilöstön turvatakuiden setviminen jätettiin hallintomallin valmistelun johtoryhmälle.
Maakuntavaalista tapahtuma
Kainuun maakuntavaltuuston vaali ensi lokakuussa on ensimmäinen laatuaan Manner-Suomessa. Ohjausryhmän mielestä vaalista otetaankin mediahyöty irti. Ehkä kutsutaan vaalitarkkailijoita Namibiaa myöten.
Ensimmäinen maakuntavaali järjestetään niin kuin kokeilulaissa sanotaan, vaikka Kainuusta esitetyt muutokset kelpaisivat oikeusministeriölle ja lakia ehdittäisiin muuttaa.
Vaalityöryhmän vetäjä Tuija Aarnio sanoi, että ministeriö suostuisi yhden vaalipiirin vaaliin ja kuntapaikoista luopumiseen.
Nyt on tärkeintä herättää kainuulaisten vaali-intoa. Puolueitten pitää alkaa haalia ehdokkaita ja kuntien on pidettävä huoli siitä, että heitä löytyy joka kunnasta.
Puolueitten lisäksi ehdokkaita voivat asettaa vähintään kymmenen hengen valitsijaryhmät ja ehdokkaan titteliksi kelpaa työtön.
Kainuun hallintomallista pidettiin kesällä kaikille kainuulaisille tarkoitettu kuntakierros, joka ei kuitenkaan kiinnostanut ihmisiä.
Hallintomalli oli niin uusi ja outo asia, ettei ihmisillä ollut kysyttävää.
Hyrynsalmella pidetään uusi kansalaistilaisuus aiheesta ensi viikon keskiviikkona.