Vakava työvoimapula hidastaa jo Lapin matkailun kasvua.
Kohtuullinen palkka lienee tärkein keino saada kausityöntekijät liikkeelle. Työolojen pitää muutenkin olla kunnossa. Myös Lapin matkailusesonkia pitäisi saada jatketuksi.
Hyviä uutisia Lapin matkailusta kerrotaan kiihtyvällä tahdilla. Lentoliikenne pohjoisille kentille on nopeassa kasvussa ja sen myötä matkailijamäärät turistikohteissa.
Näkymät tästä eteenkin päin ovat erinomaiset. Matkailijat antavat yhä enemmän painoa kohteiden turvallisuudelle. Lappi pystyy sen ohella tarjoamaan sekä luontoelämyksiä että mahdollisuuden viettää toiminnallista lomaa.
Kasvun tielle on kuitenkin noussut vakava uhka: palveluihin ei saada riittävästi työvoimaa. Pulaa on ainakin tarjoilijoista, kokeista ja ohjelmapalvelutyöntekijöistä mutta myös rakennusmiehistä.
Pahimmillaan jo nyt joitakin palveluja on jouduttu pitämään kiinni, kun väkeä ei ole löytynyt töihin. Tilanne, jossa investoinnit jäävät hukkakäytölle ja tarjolla oleva matkailutulo saamatta, on toimialalle ja maakunnalle onneton.
Ongelmaan on osoitettu sekä syitä että syyllisiä. Tilannetta pahentaa se, että säällisiä asuntoja ei ole tarjolla tulijoille riittävästi.
Karumpikin asuminen muutamien kuukausien ajan silti käy monelle työntekijälle, jos palkka on kilpailukykyinen ja jos työskentelyolot ovat kunnossa. Nämä asiat näyttävät olevan työvoimapulan ytimessä.
Nyt kokenutkin työntekijä voi saada matalinta taulukkopalkkaa. Moni kausityöläinen tekee myös työtä niin sanotulla nollatuntisopimuksella: työtuntien minimimäärä lähtee siis nollasta.
Toisaalta työputket voivat venyä 10–12 päivään, ja ainakin Palvelualan ammattiliiton tietojen mukaan töistä ei uskalleta kieltäytyä aina sairaanakaan (Kaleva 10.2.). Myös työterveysjärjestelyt ovat usein retuperällä.
Epäilemättä iso osa matkailualan työnantajista hoitaa velvoitteensa mallikkaasti, mutta ongelmat näyttävät kuitenkin valitettavan yleisiltä. Kielteiset kokemukset leviävät nopeasti niille, jotka miettivät lähtöä kausitöihin Lappiin tai muualle Pohjois-Suomeen.
Vyyhden purku ei ole helppoa, ja tilanne voi kaiken lisäksi jo tulevan talven aikana olla tämänhetkistäkin pahempi. Matkailijamäärienhän arvioidaan edelleen kasvavan.
Alempaa alueellista palkkaverotusta on jo huudettu lääkkeeksi ja työntekijöiden houkuttelemiseksi. Sen tien avautuminen ei vain taida olla todennäköistä, kun talouden näkymät ovat pohjoisessakin paremmat kuin aikoihin.
Perussyy työvoimaongelmien pohjalla näyttää olevan Lapin matkailun sesonkiluonne: talvi vetää mutta kesä ei vielä toivotusti.
Siksi yrittäjien on koottava iso osa tuloistaan noin puolen vuoden aikana. Ja siksi palkkamenot halutaan pitää matalina. Kun työtkin ovat kausiluonteisia, etenkin perheellisten halu muuttaa Lappiin pysyvästi jää syttymättä.
Kun uudet matkailijaryhmät ovat nyt löytäneet talvisen Lapin, vielä nykyistä isompia ponnistuksia kannattaa suunnata sesongin jatkumiseen. Jos tuo joukko on tyytyväinen lumilomalla saamaansa palveluun ja kokemiinsa elämyksiin, halu suunnata pohjoiseen Suomeen myös kesällä on valmiiksi viritetty.