Muis­tat­ko karmean flopin? - Suomen kei­häs­mies­ten kul­ta­toi­vei­ta var­jos­taa men­nei­syy­den haamu

Yleisurheilun MM-kisojen menestystoiveet lepäävät Suomessa keihäsmiesten vahvoilla hartioilla. Kolmikon neljän vuoden takainen floppi tuskin toistuu.

Tero Pitkämäki epäonnistui pahoin neljä vuotta sitten, mutta käänsi uransa suunnan jo seuraavana kesänä. Arkistokuva Lontoon vuoden 2012 olympialaisista.
Tero Pitkämäki epäonnistui pahoin neljä vuotta sitten, mutta käänsi uransa suunnan jo seuraavana kesänä. Arkistokuva Lontoon vuoden 2012 olympialaisista.

Suomen menestystoiveet yleisurheilun MM-kisoissa lepäävät keihäsmiesten vahvoilla hartioilla.

Antti Ruuskaselta ja Tero Pitkämäeltä odotetaan Pekingissä mitaliheittoja, jopa kultaa. Onhan molemmilla takanaan tasaisen hyvä kausi.

Kumpikin on myös urallaan voittanut arvokisoissa: Pitkämäki Osakan MM-kisoissa vuonna 2007 ja Ruuskanen Zürichin EM-kisoissa viime kesänä.

Ari Mannioltakin voidaan hyvällä syyllä toivoa sijoitusta kahdeksan parhaan joukkoon. Lehtimäen Jyskeen mies heitti kesäkuun alussa uudeksi ennätyksekseen 86,82 metriä.

Taso on kesän aikana ailahdellut, mutta perustasollaankin Mannio heittää 82-83 metrin tienoille. Se riittää karsinnasta finaaliin ja finaalissakin mahdollisesti viimeiselle kolmelle kierrokselle, jonne pääsee kahdeksan heittäjää.

Kukaan ei kahdeksan joukossa

Kaikki on siis etukäteen hyvin. Taustalla on kuitenkin karmea menneisyyden haamu.

Neljä vuotta sitten täsmälleen sama kolmikko heitti Daegun MM-kisoissa, kun kisoihin ensin valittu Sampo Lehtola joutui väistymään Antti Ruuskasen tieltä oikeusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen.

Kolmikko floppasi totaalisesti. Pitkämäki ja Mannio hyytyivät jo karsintaan. Pitkämäen keihäs lensi tuolloin 79,46 ja Mannion 80,27 metriä. Ruuskanen pääsi niukin naukin finaaliin 81,03 metrin heitollaan. Ruuskanen oli viimeinen finaaliin päässyt heittäjä.

Finaalissa Ruuskasen urakka oli lyhyt. Kolmella ensimmäisellä heitolla hän sai aikaiseksi 79,46 metrin kaaren ja jäi yhdeksänneksi.

Mitaleille ei olisi vaadittu mitään yli-inhimillisiä suorituksia, sillä mestaruuden vei Saksan Matthias de Zordo, jonka voittoheitto oli 86,27 metriä. Norjan Andreas Thorkildsen (84,78) otti hopeaa ja Kuuban Guillermo Martinez (84,30) pronssia.

Vertailun vuoksi todettakoon, että jokaisen Suomen keihäsmiehen tämän kauden paras on parempi kuin tuolloin kultaan vaadittu kaari.

Tämän kauden taso rautainen

Menneet ovat menneitä ja kaudet eivät seuraa toisiaan. Tuskin kukaan uskoo, että Suomen heittäjät hyytyvät tänään yhtä pahasti, vaan jokaiselta odotetaan finaalipaikkaa.

Daeguun lähdettäessä esimerkiksi Pitkämäen ura oli rajussa laskusuunnassa. Tuon suunnan mies on onnistunut kääntämään ylöspäin. Hän otti jo seuraavana kesänä olympiapronssia Lontoossa.

Keihään karsintaraja Pekingissä on kivikova 83 metriä. Sitä tuskin tarvitsee heittää, vaan historian valossa noin 81-metrinen riittää finaalipaikkaan. Pitkämäki ja Ruuskanen heittävät sen verran hieman kehnommallakin repäisyllä ja Manniokaan ei tarvitse kuin oman perustason heiton.

Finaalissa vaaditaankin jo paljon enemmän. 89 metriä on ollut tänä kesänä paperia neljän heittäjän käsittelyssä ja 90-metrisiäkin on nähty kahdelta heittäjältä: Kenian Julius Yego on paiskannut 91,39 ja Trinida & Tobagon Keshorn Walcott 90,16 metriä.

Tero Pitkämäki on tämän kauden maailmantilastossa neljäntenä (89,09) ja Antti Ruuskanen viidentenä (88,98). Ari Mannio on seitsemäntenä.

Keihään karsinta heitetään maanantaina. A-ryhmä aloittaa kello 14 (Ruuskanen ja Mannio) ja B-ryhmä kello 15.25 (Pitkämäki).

 
Ilmoita asiavirheestä