Suomea ja muita Pohjoismaita on pidetty pienten tuloerojen maina. Sitä ne ovat edelleen, joskin eniten ja vähiten ansaitsevien välinen kuilu on syventynyt. Epäsuhta on kasvanut sitten 1980-luvun lopun etenkin Suomessa, joka on tuloerojen kasvuvauhdissa liittynyt rikkaiden maiden kärkikastiin.
Yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD:n tuoreen raportin mukaan rikkaiden ja köyhien ero on suurentunut varsinkin kaikkein kehittyneimmissä maissa. Ero on nyt isoimmillaan kolmeen vuosikymmeneen.
Suurimmat tuloerot ovat Yhdysvalloissa, Meksikossa, Israelissa ja Britanniassa sekä nousevissa talousmahdeissa Venäjällä ja Kiinassa. Pienimmät erot löytyvät Tanskasta, Norjasta, Belgiasta ja Tekistä.
Suomessa tapahtui muutos 1990-luvun alun laman jälkeen. Kasvun ovat aiheuttaneet etenkin osinkotulojen ja myyntivoittojen lisääntyminen, verotuksen progression lieveneminen, ansio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu. Hieman ennen talouden nousua verolakeja muutettiin niin, että pääomatuloihin alettiin soveltaa kiinteää veroprosenttia.
Ansiotulojen verotus on ollut progressiivista. Se on tarkoittanut, että hyvin ansaitsevat maksavat tuloistaan veroa suuremman osuuden kuin pienituloiset. Verouudistuksen jälkeen useat hyvätuloiset muuttivat osan tuloistaan pääomatuloiksi ja ovat maksaneet vähemmän veroa.
Tuloerojen kasvulla saattaa olla arvaamattomat vaikutukset. Vaikka hyvinvointivaltio on tasoittanut kaikkien tietä parempaan elämään, ihmisten sosiaalisella asemalla on edelleen vaikutus siihen, miten elämässä pärjätään. Pitkälle vietynä tuloerot järkyttävät yhteiskuntarauhaa ja sitä kautta kaikkien elämää.