Kerolan Inkeri, kansanedustaja Raahen Saloisista, on virittänyt itsensä ottelukuntoon. Vastustajakseen keskustalainen luokanopettaja on haastanut ainakin kokoomuslaisen oikeustieteen kandidaatin Ben Zyskowiczin.
Nokittelu on hyvässä vauhdissa, mutta ottelijoiden punnituksen ajankohtaa ei ole vielä sovittu, eikä suljettua kehääkään varattu. Nyrkit ovat pysyneet sivistyneesti alhaalla, mutta sanan säilää on jo kuultu kalisteltavan muun muassa eduskuntatalon lehtisalissa.
Viriävässä otattelussa Kerola puolustaa kaikkien opiskelijanuorten oikeutta opintotukeen. Hän vaatii tulosidonnaisuuksien poistamista. Jotakin yhteisymmärrystä ottelijoiden kesken kerrotaan jo löytyneen, mutta tuskin Zyskowicz heittää pyyhettä ainakaan lehtisalin lattialle. Kehää kohti siis mennään.
Suomessa on Kerolan mukaan kasvava joukko ihmisiä, joilla ei ole mitään tulonlähdettä. Ryhmään kuuluu myös opiskelijanuoria. Ottelija Raahen Saloisista ei hyväksy, että lapsilisän maksatuksen jälkeen nuori voi jäädä vanhempiensa tulojen takia kokonaan opintotuen ulkopuolelle. Siksi tulosidonnaisuus lasten ja vanhempien väliltä pitää hänen mielestä poistaa.
Zyskowicz on eri mieltä.
Suomalaiset nuoret ovat kuitenkin innovatiivisia ja oivaltavia, ja yhteiskuntahan suorastaan huutaa oivalluksia ja tapoja tehdä asioita uudella tavalla.
Ei ole salaisuus, että vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen kierretään maistraatin kautta. 18 vuotta täyttäneet, keskenään seurustelevat nuoret käyvät vartin maistraatissa ja hups, ovat naimisissa. Vanhempien tulot eivät enää vaikuta, ja jos molemmat nuoret opiskelevat, tupsahtaa opintotuki molemmille täysimääräisenä.
Mikään salaisuus ei ole sekään, että opintotukea haetaan maistraatin kautta ilman seurustelusuhdettakin. Näin ovat toimineet muun muassa useat samaa sukupuolta olevat kämppäkaverukset.
Kun käy rekisteröimässä parisuhteensa, vanhempien tulot eivät enää vaikuta opintukeen. Oivaltavaa ehdottomasti, mutta liekö toivottavaa?
Ottelija Raahen Saloisista ainakin toivoo, että nuorten ei tarvitsisi turvautua ahdingossaan tähän porsaanreikään.
Moni lukiossa tai muussa toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevan nuoren vanhempi on varmasti valmis sanomaan Kerolalle kuin Pulkkinen tv-sarjassaan: "Nyt sä oot asian ytimessä."
Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Siihen saakka hän ei voi saada opintorahaa tai muutakaan tukea. Harva nuori on peruskoulun jälkeisiin opintoihin siirtyessään 17-vuotias, joten opinnot aloitetaan lapsilisän turvin.
Järjestelmä ei ota millään tavalla huomioon niitäkään nuoria, jotka muuttavat peruskoulun jälkeen opiskelemaan toisella paikkakunnalle. Kun nuori ei voi enää nauttia täydestä ylläpidosta vanhempiensa luona, menot kasvavat, mutta tulot eivät.
Jos lapsi on vanhempiensa ensimmäinen, hänen oletetaan siis tulevan toimeen 100,40 euron kuukausittaisella lapsilisällä.
Melkoinen fakiiri täytyy olla itsenäisen elämän aloittavan alle 17-vuotiaan nuoren, joka tuolla summalla maksaa asunnon vuokran ja muut asumisen kulut, ostaa koulukirjat ja vielä ruokkii itsensä.
Täytettyään 17 vuotta ja irtauduttuaan lapsilisävankeudesta tilanne ei kuitenkaan välttämättä juhlavammaksi muutu. Jos vanhemmat ansaitsevat yhteensä yli 61?000 euroa vuodessa, opintotukea ei heru senttiäkään. Vanhempien tulot vaikuttavat aina siihen saakka, että lapsi täyttää 20 vuotta.
Oletus on siis se, että vanhemmat maksavat kaiken. Järjestelmä ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi perheen lainoja tai sitäkään, kuinka monta opiskelijaa ja nuorempaa lasta vanhemmilla on tuloillaan elätettävänä.