Kuntapäättäjät haluavat uusien itsehallintoalueiden pohjaavaan maakuntajakoon. Tätä mieltä oli yhdeksän kymmenestä Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneesta kaupunkien ja kuntien valtuutetusta ja kuntajohtajasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä tulevien itsehallintoalueiden määrä olisi siten 18. Vain joka kymmenes vastanneista oli sitä mieltä, että maakuntajako ei sovi pohjaksi.
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan valtion aluehallintoa ja maakuntahallintoa. Ensisijaiseksi ratkaisuksi on hallitusohjelmassa nimetty toimintojen keskittäminen toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneista yli puolet oli sitä mieltä, että uusille itsehallintoalueille tulee siirtää sosiaali- ja terveystoimen ohella aluekehittäminen, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, EU:n rakennerahastotehtävät, valtion aluehallinnon kehittämistehtävät sekä palo- ja pelastustoimi. Lisäksi vastaajat siirtäisivät joukkoliikenteen ja ammatillisen koulutuksen itsehallintoalueille.
Penseimmin taas suhtauduttiin kulttuurin, kansalaisopistojen, maankäytön ja energiahuollon siirtämiseen.
Tehtävien siirtoihin suhtautuivat keskimäärin myönteisimmin vihreiden valtuutetut, kun taas RKP:n ja SDP:n valtuutetut olivat nihkeimpiä siirroille.
Sote-ryhmä esitti pienempää määrää
Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat syyskuun puolivälin tietämissä virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on mennessä valmistella ehdotus uusien itsehallintoalueiden aluejaoksi lokakuun puoliväliin mennessä.
Sote-uudistusta selvittänyt työryhmä esitti elokuussa, että tulevien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9-12. Selvitysryhmän puheenjohtaja Tuomas Pöysti sanoi tuolloin, että alueiden on oltava kuitenkin sellaisia, joihin ihmiset voivat samastua historiallisesti tai kulttuurisesti.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen syyskuussa Manner-Suomen alueella. Siihen vastasi 2 022 valtuutettua, 142 kuntajohtajaa, 14 maakuntajohtajaa ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa.