Kalevan nettisivuilla julkaistussa jutussa (31.5.) Kiimingin lukion rehtoria haastateltiin valmistuvien ylioppilaiden määrästä. Jutun kommenttikentässä ilmeni väärinkäsityksiä Kiimingin lukiosta.
Nimimerkki Digiaika epäilee Kiimingin lukion olevan jäljessä ylioppilaskirjoitusten sähköistymisessä.
Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Viimeisen kolmen vuoden aikana lukiolla on järjestetty yhteensä noin 250 sähköistä koetta, joista valtaosa on tehty Abitissa, joka on ylioppilaskokeita vastaava koeympäristö.
Mainittakoon, että tämän vuoden viimeisessä jaksossa lukiossamme kaikki kokeet olivat sähköisiä, joten lienee tarpeetonta puhua sähköistymisen vähäisyydestä.
Ihmettelemme suuresti lukijoiden näkemystä siitä, että kaikkien olisi suoritettava lukio kolmessa vuodessa. Suomen lain mukaan lukion saa suorittaa 2–4 vuoteen. Suurin osa opiskelijoistamme pyrkii suorittamaan lukion kolmeen vuoteen. Opinto-ohjaaja sekä opettajat kannustavat myös tähän.
Erinäisistä syistä osa kuitenkin jatkaa neljännelle vuodelle. Esimerkiksi epävarmuus jatko-opiskelupaikasta tai opintopolun muuttaminen kesken lukion voivat pitkittää opiskelua. Myös pääsykoeuudistus lisää paineita ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Lisäksi ihmisten eri elämäntilanteet voivat venyttää opiskelua. Koulussamme nämä inhimilliset syyt ymmärretään ja opiskelijoille tarjotaan heidän tarvitsemaansa tukea.
Kommenteissa oli puhetta myös siitä, että valmistumisprosentti lukiossamme olisi alle 50 prosenttia. Miten voidaan puhua valmistumisprosentista, kun kaikki eivät ole vielä käyneet koulua loppuun?
Pitää muistaa, että osa otetuista opiskelijoista on vaihtanut esimerkiksi ammatilliselle puolelle ja osa suorittaa lukion 3,5–4 vuoteen. Todellisuudessa valmistumisprosenttia kyseiselle ikäluokalle voidaan siis tarkastella vasta vuoden päästä.
Tähän loppuun haluamme huomauttaa, että tällä hetkellä vallitsevassa palveluverkkokeskustelussa lukiomme tulevaisuus on jälleen vaakalaudalla. Jostain syystä media haluaa nostaa esiin kiperiä kysymyksiä koulumme osalta. Tuntuu, että meidät halutaan näyttää negatiivisessa valossa ja meistä otsikoidaan jokseenkin tarkoituksenhakuisesti.
Lukiostamme kirjoitetaan varsin yksipuolisesti. Esimerkiksi Kaleva otsikoi 14.3. ”Kastellin lukio oli Oulun suosituin kevään yhteishaussa – Laanilassa, Kiimingissä ja Oulunsalossa enemmän paikkoja kuin hakijoita”. Tässä jätettiin mainitsematta se, että kyseessä oli vain ensisijaiset hakijat. Todellinen hakijamäärä on siis suurempi, ja sehän selviää vasta 14.6., kun yhteishaun tulokset julkaistaan.
Kyseisessä jutussa isommille lukioille, kuten lyseolle ja Kastellille annettiin tarkat ensisijaisten hakijoiden määrät, mutta Kiimingille, Laanilalle ja Oulunsalolle ei. Miten Kaleva, jonka kuuluisi olla riippumaton media, saattaa julkaista tällaisen otsikon antamatta edes tarkkoja tietoja tekstissä?
Kalle Pyky
varapuheenjohtaja
Riku Kuusijärvi
sihteeri
Kiimingin lukion opiskelijakunta ry.
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.