Kun työtehtäviin keskittyminen takkuaa, ajatus katkeaa, nimet ja sovitut tapaamiset unohtuvat, mieleen hiipii epäilys alkavasta muistisairaudesta.
Erikoistutkija psykologi Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta toppuuttelee kuitenkin turhia pelkoja. - Työikäisten kohdalla on harvoin kyse muistisairaudesta. Syyt löytyvät muualta, usein työelämän kiireistä, vaatimuksista ja toimintatavoista.
Nykymenossa muisti on kovilla. Päässä pyörii samanaikaisesti monia asioita. Työelämä on vauhdikasta, työtehtävät vaihtuvat nopeasti, uudet laitteet ja ohjelmat kuormittavat muistia. Uuden oppimiseen ei ole aikaa.
Työntekoa häiritsevät myös jatkuvat keskeytykset. Ajatukset karkaavat omille teilleen, kun jokin ulkopuolinen asia tai tapahtuma vie työntekijän huomion muualle. Ajatuksen uudelleen kokoamiseen kuluu ylimääräistä työaikaa.
"Keskeytyksen jälkeen tehtävään saattaa olla vaikea palata. Joskus työ pitää aloittaa kokonaan alusta", toteaa Virpi Kalakoski.
Työterveyslaitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan peräti 45 prosenttia työntekijöistä kärsii haitallisista keskeytyksistä.
Muistin tai keskittymiskyvyn heikkenemistä kokee 16 prosenttia työtä tekevistä. Ongelma koskee sekä nuoria että vanhoja.
Yleensä muistissa ei ole mitään vikaa, tehtävät, tilanteet ja työskentelytavat vain ovat liian kuormittavia. Aivot ovat kovilla, jos edellistä tehtävää ei saa rauhassa tehtyä loppuun ennen kuin toinen pitää jo aloittaa.
"Ihminen on kuitenkin tehokkaimmillaan silloin, kun hän saa keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan, säädellä ja rytmittää omaa työskentelyään."
Sen sijaan monen asian yhtäaikainen suorittaminen on vaikeaa, sillä ihminen on huononlainen monisuorittaja.Tätä ei oikein osata vielä ottaa huomioon työpaikoilla.
"Keskeytyksiä on monilla työpaikoilla pyritty vähentämään eri tavoin. Joissakin sairaaloissa esimerkiksi lääkkeitä annosteleva pukee päälleen punaisen liinan. Liina viestittää muille, ettei tarkkuutta vaativan työn tekijää häiritä turhilla keskeytyksillä."
Myös melu häiritsee työntekoa, kuormittaa aivoja ja aiheuttaa muistivaikeuksia.
"Eniten työtehoa syö puhehäly, sillä ihminen valpastuu luontaisesti kuuntelemaan puhetta ja aivot pyrkivät erottelemaan puheesta sanoja."
Avokonttoreissa onkin usein sovittu yhteisistä työrauhatunneista, puhelinajoista, vastaanottoaikojen järjestelyistä sekä keskeytyskielloista. "Myös etäpäivä antaa mahdollisuuden työskennellä kaikessa rauhassa ilman hälinää ja keskeytyksiä, toteaa Kalakoski."
"Taustahälyä voidaan vaimentaa myös rauhallisella musiikilla tai puron solinan äänellä."
Paitsi työelämään liittyvät tilanteet myös hankala elämäntilanne, univaje, stressi, masennus, kivut ja jotkut terveysongelmat ja lääkkeet voivat aiheuttaa muistivaikeuksia.
Monet muistivaikeudet ovat kuitenkin palautuvia. Kun elämäntilanne rauhoittuu tai stressi helpottuu, muistikin kirkastuu. Myös viikonloppu, loma tai kunnolliset yöunet voivat helpottaa.
Jos niin ei tapahdu, työntekoa haittaavien muistin ja keskittymisen vaikeuksien syitä kannattaa selvittää tarkemmin. Syyksi riittää Virpi Kalakosken mielestä oma huoli.
Muistin huoltamiseen ja muistivaikeuksien ehkäisemiseen pätevät Kalakosken mukaan samat asiat kuin muuhunkin terveydenhoitoon: terveelliset elintavat, riittävä uni ja liikunta sekä terveellinen ravinto.
Muistin apuna kannattaa käyttää lappuja, kalenteria, päiväkirjaa sekä kännykän muistutustoimintoa. Hyvä ja selkeä kalenteri auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja aikatauluja.
Kertaus on opintojen äiti työelämässäkin eli sovitut asiat kannattaa kerrata ja kirjoittaa muistiin.
Häiriöt kannattaa minimoida mahdollisuuksien mukaan. Välillä voi sulkea kännykästä äänen sekä työhuoneen oven, sillä taustalla kuuluva puhehäly häiritsee muistia ja vaikeuttaa keskittymistä.
Ennakoimattomat keskeytykset kuormittavat muistia ja vaikeuttavat tehtävän etenemistä. Sen sijaan itse rytmitetyt tauot virkistävät ja auttavat palautumaan.