Virallisten jääteiden avaamista jouduttaneen odottelemaan vielä hyvän aikaa. Järvet jäätyivät leudon alkutalven vuoksi poikkeuksellisen myöhään. Alkuvuoden lumisateet ovat myös hidastaneet jääpeitteen vahvistumista.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Pielisen yli kulkevan Kolin jäätien avaamisesta ei ole vielä tietoa. Viime talvena reitti otettiin käyttöön joulukuun puolivälissä.
Kantavuusongelmia on myös Pohjois-Pohjanmaalla. Oulunsalon ja Hailuodon välisen jäätien avaaminen on sekin viivästynyt jo pian kuukauden päivät viime talvesta.
--?Talvet eivät ole veljiä keskenään. Hailuodon jäätie on ollut pisimmillään auki nelisen kuukautta ja lyhyimmillään vain 11 päivää talvessa, kertoo aluevastaava Leo Oja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Myös Kemijärven yli kulkeva Räisälän jäätie on avaamatta.
Suomen ympäristökeskuksen Syken johtavan hydrologin Esko Kuusiston mukaan jäätalvi on alkanut poikkeuksellisesti. Esimerkiksi Oulujärvi sai jääpeitteen vasta uudenvuoden päivänä. Edellinen myöhäisyysennätys syntyi vuonna 1929, jolloin Oulujärvi jäätyi joulupäivänä.
Jäät eivät ole vahvistuneet juuri Pohjois-Karjalassakaan. Pielisellä oli jäätä 10. tammikuuta vain kahdeksan senttiä, kun normaalivahvuus olisi ollut 36 senttiä.
Pielisen turistinähtävyys voi jäädä syntymättä
Jäätiet tarjoavat järvien halkomassa maassa tärkeän oikoreitin ja korvaavat kesällä kulkevan lauttaliikenteen. Pielisen jäätie lyhentää matkaa Kolin kyläkeskuksesta Lieksan keskustaan yli 50 kilometriä ja tarjoaa hienot talviset järvinäkymät. Jäätiellä liikkuu reilut 200 autoa vuorokaudessa, hiihtolomien aikaan määrä tuplaantuu. Reitille hakeutuu myös turisteja.
Tietä on pidetty vuodesta 1980. Reitti on avattu, jos jää on saavuttanut 40 sentin paksuuden helmikuun puoliväliin mennessä. Vuosina 1984, 1992 ja 2001 näin ei ole käynyt.
Torstaina Pielisellä oli jäätä kymmenen ja lunta parikymmentä senttiä.
--?Tiukkaa tekee, jos jäätyminen etenee sentin vuorokaudessa, kertoo aluevastaava Martti Hämäläinen Pohjois-Savon ely-keskuksesta.
Virallisten jääteiden kuntoa ja hoitoa valvovat maakuntien aluehallintovirastot. Käytännön hoitotyö on urakoitsijoilla.