Vietimme juuri USA:n asuntomarkkinoilta lähteneen finanssikriisin 10-vuotispäiviä. Viimeistään amerikkalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssi sysäsi Yhdysvallat ja muut teollisuusmaat luottolamaan. Yhdysvalloissa lama oli syvä, mutta loppujen lopuksi varsin lyhyt. Talous pääsi varsin nopeasti takaisin jaloilleen ja yhtäjaksoinen kasvu on jatkunut maassa jo lähes kymmenen vuotta.
Euroopassa kriisi jatkui pidempää. Finanssikriisi muuntautui eurokriisiksi. Pelisääntöjen rikkominen ja virheet yhteisen valuutta-alueen rakentamisessa kostautuivat. Usea maa joutui akuuttiin rahoituskriisin ja yhteisvastuuta jouduttiin pikaisesti lisäämään.
Syvin taloudellinen ja poliittinen kriisi oli Kreikassa, joka eri vaiheiden jälkeen päätyi ulkopuolisen rahoitusavun varaan.
Samalla euroalueen instituutioita kehitettiin voimalla. Yhteisen vastuun jakamisen järjestelmiä luotiin improvisoiden, pankkiunionissa otettiin isoja askeleita ja yhteisiä finanssipolitiikan sääntöjä kehitettiin. Nyt kehitysvauhti on selvästi hidastunut, kun kriisin paine on hellittänyt.
Tällä hetkellä elämme kriisien jälkeistä aikaa. Talouskasvu on ollut varsin hyvää myös Euroopassa. Kauppasodat, kehittyvien markkinoiden riskit sekä tuleva Brexit huolettavat, mutta akuutteja kriisejä ei ole.
Euroopassa kytee kuitenkin edelleen. Euroalueella pohjoisten ja eteläisten maiden välillä on saavutettu vain välirauha. Yhteinen näkemys euroalueen luonteesta ja tulevaisuudesta on vielä hatara. Lisäksi EU on hajaantunut viime vuosina poliittisesti.
Etenkin Italian uusi hallitus voi haastaa vielä syksyn aikana Euroopan komission ja euroalueen pohjoiset maat. Italian hallitus on valmistelemassa ensimmäistä budjettiaan. Keskeiset poliitikot ovat aikaisemmin sanoneet, että he eivät pidä euroalueen budjettisääntöjä järkevinä. On mahdollista, että Italian vielä syksyllä tuleva budjettiehdotus rikkoo tietoisesti euroalueen yhteiset budjettisäännöt.
Aivan viime aikoina Italian korot ovat laskeneet. Rahoitusmarkkinoilla pidetään aikaisempaa todennäköisempänä, että Italian tuleva budjettiehdotus pysyy sääntöjen sisällä. Toisaalta, jos tilanne päätyisi avoimeen yhteenottoon, tilanne olisi vaikea komissiolle.
Italia on iso EU:n perustajamaa. Maan painoarvo poliittisesti EU:n sisällä on olennaisesti suurempi kuin Kreikan. Kun Kreikka pystyttiin viime kädessä ohjaamaan moderniin velkavankeuteen, tämä olisi olennaisesti vaikeampaa Italian tapauksessa. Italian velkamäärä on myös yhteisvastuun kannalta erittäin iso.
Samaan aikaan EU:n yhtenäisyys ja poliittinen suorituskyky ovat koetuksella. Poliittisten järjestelmien kannalta finanssikriisin jälkeiset vuodet ovat olleet Euroopassa haastavia.
Useissa maissa perinteiset valtapuolueet ovat menettäneet asemiaan, poliittinen kartta on sirpaloitunut ja uudet populistiset tai nationalistiset liikkeet ovat edenneet vahvasti. Monessa maassa puoluekartta on mennyt täysin uusiksi.
EU:n yhteisen tulevaisuuden kannalta erityisen vaikea tilanne on idässä. EU:n viimeisten vuosikymmenten suurimpia voittoja oli Keski-Euroopan entisten sosialistimaiden integroiminen osaksi länsimaista markkinataloutta ja demokratiaa. EU on varmentanut demokraattisen kehityksen Itä-Euroopassa ja tätä ennen Etelä-Euroopassa entisissä sotilashallinnon maissa.
Nyt tämä kehitys on vaarassa ottaa taka-askeleita. EU:n sisällä Puola ja Unkari ovat kehittyneet kohti autoritaarisia poliittisia järjestelmiä. Maat ovat matkalla avoimeen yhteenottoon suhteessa EU:n enemmistöön. Mahdollisen kriisin puhjetessa etelän tyytymättömyys ja idän kapina olisi hyvin myrkyllinen yhdistelmä muulle EU:lle. Tyytymättömien liitto olisi iso.
Kymmenen vuoden takaisella finanssikriisillä on Euroopassa pitkä varjo. Käytännössä kriisistä lähti kaksi hyvin vastakkaista kehityssuuntaa. Euroalueella integraatio syveni pakotettuna. Euroalueen maat ovat sitoutuneet taloudellisesti toisiinsa voimakkaammin kuin ennen finanssikriisiä.
Toisaalta EU:n yhtenäisyyden kannalta finanssikriisin jälkeiset vuodet ovat olleet vaikeita. Useissa maissa EU:hun kriittisesti suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatusta ja joissakin maissa ovat jo nousseet valtaan. Yhteinen näkemys EU:n kehittymisestä on heikentynyt, ei vahvistunut. Lisäksi Brexit tarkoittaa yhden keskeisen maan poistumista EU:sta.
Yhteinen valuutta-alue hyvin todennäköisesti vaatii lisää integraatiota, kuten yhteisiä budjettimekanismeja ja riskienjakoa. Lähiaikojen kehitys riippuu siitä, kuinka eteläisen ja pohjoisen euroalueen suhde kehittyy. Ilman uutta kriisiä vauhti tulee todennäköisesti olemaan hidas, mikä vastaa myös Suomen toiveita. Vauhti kiihtyy, jos euroalue kriisiytyy uudestaan.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.