Yritän ymmärtää, mitä tekoäly on. Helsingin Sanomat kirjoitti (15.9.) aiheesta laadukkaasti otsikolla ”Ihminen ajattelee, tekoäly suorittaa”.
Artikkeli perustui saksalaisen aivotutkija ja tietokirjailija Henning Beckin ajatuksille. Liitteenä oli kuvapari, joka koostui kahdesta täsmälleen samanlaisesta kuvasta.
Mitä katsoja kulloinkin näkee näissä kuvissa riippuu siitä, mikä on hänen sen hetkinen tunne- ja kokemustilansa. Se tila on niin vaihteleva ja laaja-alainen, että katsojalle voi kuvista syntyä eri hetkinä mitä erilaisimpia mielikuvia.
Tietokone näkee aina vain kaksi samaa kuvaa. Jos siltä kysytään, mitä kaikkea mahdollista se kuvassa näkee, vastaus riippuu täysin siitä, mitä ohjaustietoja ihminen on koneelle antanut. Sille ei voida syöttää kaikkea sitä, mitä eri ihmiset kuvan katsojina voivat eri hetkinä tuntea.
Ihmisen tunteet vaikuttavat häneen jatkuvasti. Ne ovat osa luovuutta. Ihminen rakentaa oman arvomaailmaansa monille lähtökohdille, esimerkiksi politiikka-, tiede-, uskonto- ja taidepohjaisille näkemyksille.
Kehittyneen yhteisön arvomaailmaksi muodostunee yleensä rakentava ja yhteisöllisyyttä arvostava, tasa-arvoinen, elämää ja toisia sekä kunnioittava että suojeleva eettinen arvokokonaisuus. Koneet ovat tehokkaita, mutta niiltä puuttuu tunteiden puuttuessa jotakin merkittävää, niiltä puuttuu yksilöllinen ihmisyys.
Tarvitaanko työelämässä tunteita? Oulun yliopiston kasvatustieteilijä Heli Kiema-Junes ja teknillisen tiedekunnan professori Seppo Väyrynen kirjoittivat (Kaleva 20.9.) otsikolla ”Työelämäosaamisen koulutusta kehitettävä”.
Siinä kerrottiin muun muassa, että ”Työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti toteaa, että suomalaisen johtajan asia- ja prosessiosaaminen on korkeaa luokkaa, eikä hän pönötä tai korosta hierarkioita. Suomalaisjohtajan heikkoutena nähdään kehno kyky innostaa ihmisiä ja tuottaa johdettaville tunnetta työn merkityksellisyydestä.”
Johdettavien tulisi siis tuntea positiivisia tunteita työssään. Liian monet johtajat kertovat edelleen johtavansa faktoilla ja ohittavansa työssään tunteet. Voiko tunteet poissulkeva yksilö johtaa menestyksellisesti ihmisyhteisöä?
Ihmisyys rakentuu geeneille, tiedoille, osaamiselle, kokemuksille ja tunteille. Johdettavat yhteisöt koostuvat ihmisistä. Todellinen onnistuminen yhteisöllisessä toiminnassa edellyttää tunteiden tunnistamista.
Yleistynyt kiihkoliberaalinen markkinatalous ei edes myönnä, että liiketoimintaan kuuluu moraali, eettisyys ja yhteiskuntavastuu. Pelkkä kirjattu vastuu omistajille ei riitä. Se johtaa kasvavaan rahan valtaan, joka keskittyy yhä harvemmille ja suuremmille yksiköille.
Terve markkinatalous on jotakin muuta kuin nykyinen meno. Se on osa yhteiskuntaa ja kantaa vastuun tekemisistään. Sellaisen markkinatalouden me tavalliset kansalaisetkin koemme tärkeäksi yhteiskuntaamme rakentavaksi voimaksi. Ahneen rahan kasvoton valta syö ensin heikommat toimijat ja huomaamatta vähitellen myös toimivan demokratian. Siitä on esimerkkejä. Sellainen kehitys ei ole tavallisen kansalaisen etu.
Maamme haluaa suuren enemmistön mielestä olla demokraattinen yhteiskunta. Politiikkaa ei tarvitse alistaa taloudelle, eikä taloutta politiikalle. Näiden kahden demokratian voimatekijän tulee laadukkaan tieteen ja virkatyön tukemina, toisiaan kuunnellen, ymmärtäen ja kunnioittaen yhdessä löytää parhaat ratkaisut ongelmiin.
Ihmisten johtamista ei voi korvata koneilla. Johtajan kuuluu ja tulee osata viisaasti tunnistaa ja ottaa huomioon tunteiden suuri merkitys kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Nyt kuljemme huonoon suuntaan.
Veikko Hulkko
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.