Ydinvoima ei ole riskitön eikä muutenkaan ongelmaton energiantuotantomuoto, sen osoittaa viime vuosikymmenten historia. Sillä on kuitenkin myös vahvuutensa. Ydinvoima ei kiihdytä suurinta maailmanlaajuista ympäristöuhkaa, ilmaston lämpenemistä.
Energiantuotantomuodoista juuri ydinvoima on tavannut jakaa jakanut kansalaismielipiteen jyrkimmin. Näkyvä osoitus tästä saatiin tiistaina Pyhäjoella, jossa ydinvoimaa vastustavat ryhmät jatkoivat toimintaviikkoaan.
Riippumatta siitä mitä järjestäjät tavoittelivat, päällimmäisinä viikosta jäänevät ihmismieliin tunkeutuminen aidan läpi työmaa-alueelle, poliisiauton vahingoittaminen, toimittajan heittely kivillä, lähes 40 aktivistin joutuminen putkaan ja kymmenet rikosilmoitukset.
Osa paikkakunnalle kokoontuneesta väestä osoitti mieltään rauhallisesti, vaikkapa Pyhäjoen sillalla kiinnostavan performanssin esittäneet kaksi taiteilijaa. Työmaa-alueella ja sen portilla tapahtunut hulinointi jätti kuitenkin maltillisemman toiminnan tyystin varjoonsa.
Kun tapahtuman järjestäjät miettivät toimintaviikon jälkeen, miten kaikki sujui ja mitä saavutettiin, voi toivoa pohdintaa muun muassa seuraavista seikoista. Vahvistiko vai heikensikö viikko ydinvoimaa vastustavaa kansalaisliikettä? Käänsikö toimintaviikko kansalaismielipidettä ydinvoimaa vastaan – vai enemmänkin sen vastustusta vastaan? Onko Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen nyt vähemmän todennäköistä kuin ennen toimintaviikkoa?
Ydinvoimalan rakentamiseen liittyvät ratkaisevimmat päätökset – pitää niitä sitten hyvinä tai huonoina – on tehty demokraattisissa päätöksentekoelimissä. On lupa kysyä, millaista päätöksentekojärjestelmää Hanhikiven kahnauksiin osallistuneet tarjoavat tilalle.
Tosin vaikuttaa siltä, että osa aktivisteista vastustaa juuri kansanvaltaista yhteiskuntaa. Pyhäjoellakin liikkeellä olleen Hyökyaalto-ryhmittymän mielestä valtio on epäoikeudenmukaisia valtasuhteita ylläpitävä instituutio. Kun ryhmä vielä ilmoittaa kannattavansa suoraa toimintaa, on vaikea odottaa hyvän keskusteluyhteyden syntyä viranomaisten, muiden päättäjien saati Fennovoiman kanssa.
Perustuslaki takaa vapaan mielipiteenilmaisun ydinvoiman vastustajille. Heillä on myös mahdollisuus olla ehdokkaana ja äänestää demokraattisissa vaaleissa. Ydinvoimaa laillisin keinoin vastustavalla liikkeellä on ylipäätään tärkeä rooli yhteiskunnan ja ympäristön tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa.
Vaihtoehtoisen vaikuttamismallin tarjoaa esimerkiksi Pro Hanhikivi -liike, joka on vastustanut ydinvoimalan rakentamista määrätietoisesti ja taidokkaasti. Näin se on saanut myös mielipiteensä esille paljon laajemmin ja paljon myönteisemmässä valossa kuin nyt Hanhikiven alueella mukana olleet ryhmät.
Pro Hankikivi osoitti hyvää harkintaa eikä osallistu tämän viikon tapahtumiin. Sen äänellä on vastaisuudessakin paljon vahvempi paino kuin nyt vahingontekoihin syyllistyneillä.
Pääkirjoitus