Kampanjointi pääsee vauhtiin, kun ehdokkaat jalkautuvat alueellisin tilaisuuksiin, kauppakeskuksiin ja tupailtoihin. Puolueiden pitäisi pystyä aktivoimaan kannattajiaan ja nostamaan listoille entistä monipuolisemmin ehdokkaita.
Eduskuntavaalien paras kampanja-aika alkaa olla kohta käsillä. Marssijärjestys voi huhtikuun eduskuntavaaleissa vielä muuttua gallupien ennakoimasta suunnasta, sillä viime hetken asiakysymysten ja loppukirin voimaa ei pidä aliarvioida.
Vielä viime syksynä julistettiin, että nyt käydään ilmastovaalit. Sitten näytti ilmiselvältä, että maahanmuutto, erityisesti Oulussa paljastuneiden seksuaalirikosepäilyjen takia, hallitsisi kampanjointia. Viime päivinä keskustelua on leimannut vanhustenhoito. Mikä seuraavaksi?
Kampanjointi kansan keskuudessa pääsee vauhtiin, kun ehdokkaat jalkautuvat alueellisiin tilaisuuksiin, kauppakeskuksiin ja tupailtoihin. Näyttävät kampanja-avaukset ja vaaliristeilyt ovat enemmän puolueaktiivien hengenkohotusta.
Tutkimusorganisaatio e2 Tutkimuksen keskiviikkona julkaisema, eduskuntavaaleja käsittelevä tietopaketti valottaa vaalien taustoja ja murtaa pari myyttiä.
Puolueuskollisuus on vauhdilla rapautuva ilmiö. Enemmistö äänestäjistä on liikkuvia, joten puolueiden on voitava tarjota entistä useammille äänestäjille tarttumapintaa. Puolueille tilanne on vaikea, sillä äänestäjät tekevät valintaa toisiaan lähellä olevien puolueiden kesken. Kokoomus ja keskusta kisaavat osin samoista äänestäjistä kuten SDP ja perussuomalaiset sekä vastaavasti vihreät ja vasemmistoliitto.
Pitkään on surkuteltu äänestysaktiivisuuden laskua. Äänestämässä on kuitenkin käyty lähes samaan tahtiin kolme viime vuosikymmentä. Ihanteellista olisi, jos äänestysaktiivisuus olisi nykyistä korkeampi, sillä politiikka kiinnostaa ihmisiä. Suotavaa olisi, että kiinnostus näytettäisiin äänestämällä, sillä äänestämättömyys vaikuttaa merkittävästi vaalien lopputulokseen.
e2 Tutkimuksen havaintojen mukaan perussuomalaisten vaalivoitto olisi kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa ollut merkittävästi suurempi, jos puolueen kannatuspotentiaali olisi realisoitunut.
Lisäksi vähemmän koulutettujen ja nuorten äänipotentiaalia jää paljon hyödyntämättä. Puolueiden pitäisi pystyä aktivoimaan kannattajiaan ja tarjoamaan monipuolisesti ehdokkaita, jotka vetoavat epävarmoihin äänestäjiin.
Vaalipiirien viimeisistä paikoista käydään vain harvoin tiukkaa kisaa puolueiden välillä, vaikka sellainen mielikuva vallitsee. Viimeinen paikka on ratkennut aiemmissa eduskuntavaaleissa vain puolenkymmentä kertaa muutaman sadan äänen erolla.
Edellisissä eduskuntavaaleissa keskusta sai kuudessa vaalipiirissä viimeisen paikan. Kaikissa niissä ensimmäinen ulosjäänyt oli jonkin muun puolueen ehdokas. Näin myös Oulun vaalipiirissä. Tilanne aiheuttaa keskustalle harmaita hiuksia, sillä hallitusvastuu rokottaa perinteisesti juuri pääministeripuoluetta samalla kun pääoppositiopuolue lihoo. Gallupit ovat lupailleet keskustalle miinusta, mutta hallitusvastuuta kantaneelle kokoomukselle plussaa.
Tulossa on kaikin puolin kiinnostavat vaalit, sillä puoluekenttä on murroksessa. Mitä tahansa voi ja ehtii vielä tapahtua.