Kunnilla on ensisijainen vastuu vanhusten hoivapalvelujen valvonnasta. Kaikissa kunnissa asiaa ei ole tiedostettu kunnolla. Pohjois-Suomen avi evästää alueen kuntajohtoa keväällä valvontavastuusta. Monien hoivakotien omavalvonta ollut myös retuperällä.
Vanhusten hoivapalveluissa ilmenevistä ongelmista tuntuu putkahtelevan uutisia harva se päivä. Asian saama julkisuus ruokkii epäkohdista ilmoittamista. Kantelujen määrä aluehallintovirastoon (aviin) on kasvanut 146 prosenttia alkuvuodesta viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Avit ovatkin lisänneet valvontakäyntejä hoivayksiköihin, johtaja Hanna Toiviainen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.
Ongelmat kulminoituvat muun muassa liian pieneen hoitohenkilöstön määrään. Kohun keskelle ovat joutuneet etenkin yksityiset toimijat, mutta ongelmia on julkisellakin puolella.
Monet hoivapalvelujen tuottajat eivät ole noudattaneet toimiluvassa asetettuja ehtoja. Se on onnistunut valvonnan puutteen vuoksi. Lainsäädännössä lupaa edellytetään vain yksityisiltä toimijoilta.
Hoivakotien tulee omavalvonnalla varmistaa, että toiminta täyttää vaatimukset. Omavalvonnasta pitää olla julkisesti nähtävänä oleva suunnitelma ja sitä on seurattava.
Viranomaispuolella hoivapalvelujen valvonnasta vastaavat kunnat, avi ja Valvira. Ensisijainen vastuu omalla maantieteellisellä alueella on kunnilla.
Valvontavastuu koskee sekä yksityisiä että julkisia yksiköitä, myös kuntien omaa toimintaa.
Kuntien on valvottava myös sellaisia yksityisiä toimijoita, joilta se ei osta palveluja.
– Sen pitäisi olla itsestään selvää, mutta näyttää siltä, etteivät kaikki kunnat sitä vielä tiedosta, Toiviainen toteaa.
Etenkin palvelutuotantoa ulkoistaneilla pienillä kunnilla näyttäisi olevan vaikeuksia valvonnassa, mutta ongelmia on ollut isommillakin paikkakunnilla, myös Oulussa.
Vaikuttaa siltä, ettei kunnilla välttämättä ole riittävästi asiantuntijaosaamista tai resursseja hoitaa palvelujen hankintaa ja valvontaa. Osaaminen ei ole lisääntynyt samaa tahtia ulkoistamisten kanssa.
– Ikään kuin olisi ulkoistettu myös niitä asioita, jotka kuuluvat kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin. Valvontaa ei voi ulkoistaa, Toiviainen havainnollistaa.
Avin tekemillä valvontakäynneillä esille nousevat jatkuvasti samat ongelmat.
– Valvontaviranomaisen näkökulmasta olisi hyvä, jos vastuu asiassa olisi laajemmilla hartioilla.
Pienillä kunnilla voi olla ongelmia jo yksin osaajien rekrytoinnissa. Siinä mielessä sote- ja maakuntauudistus olisi Toiviaisen mielestä tervetullut asia.
Resurssien kanssa kamppailee myös avi. Pohjois-Suomen avissa vanhuspalveluja valvoo nyt yksi henkilö. Valtiovalta on luvannut lisäpanostusta. Toiveissa on 1–2 vakanssia pohjoiseen.
– Vähäinenkin lisäresurssi auttaisi. Käynneille ei mennä yksinään, vaan työpari on oltava, Toiviainen sanoo.
Pohjois-Suomen avi on lähestynyt tammikuun lopussa kuntia valvontavelvollisuudesta. Keväällä järjestetään työkokous alueen kuntien virkamiesjohdolle ja valvontatyötä tekeville.
Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kutsunut keskiviikoksi koolle kokouksen, jossa vanhushuollon tilannetta käydään läpi viranomaisten, ammattiliittojen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Vaikka korjaustoimiin on ryhdytty laajalla rintamalla Hanna Toiviainen arvelee, että keskeyttämispäätöksiä voidaan jatkossakin joutua tekemään.