46. Kaleva Cup
Mikä olisi keskushyökkääjälle makoisampaa kuin tehdä turnauksen finaalissa hattutemppu, joka vie oman joukkueen 3–1-voittoon? Kysytään ORPa:n Kasper Paanaselta.
– Se tuntuu... hienoltahan se tuntuu, kun Pohjois-Suomen parhaat ovat turnauksessa paikalla. Tämä oli meiltä tosi mahtava turnaus, Paananen herkutteli.
Rotuaarin Pallon nimellä on pelattu jalkapalloa vuodesta 2013 lähtien ja sunnuntaina ORPa nousi Kaleva Cupin poikien sarjan mestarien listalle 12:ntena seurana. ORPa voitti finaalissa OLS Keltaisen maalein 3–1.
Mestari voi lanseerata vanhan ”torilla tavataan” -sloganin uudella tavalla: Rotuaarin pallolla tavataan!
Viikonlopun parhaasta joukkueesta ei jäänyt epäselvyyttä. ORPa voitti jokaisen ottelunsa ja maalieroksi merkittiin huimaava 16–2.
Paanasesta tuli ensimmäinen pelaaja sitten Niklas Jokelaisen ja vuoden 2012, joka on tehnyt finaalissa kolme maalia. Paanasen turnauksen kokonaissaldo oli kymmenen osumaa. Jokelaisen turnausennätys jäi kahden maalin päähän.
– En ole mikään supernopea pelaaja, mutta viimeistelyni on hyvä ja veto sairaan kova, ORPa-hyökkääjä analysoi.
Finaalissa hän pani pallot verkkoon viileästi ja panikoimatta. ORPa:n yksilövalmentaja – yksi Suomen kaikkien aikojen maalitykeistä – Antti Sumiala on hionut Paanasen kanssa viimeistelyä.
– Antin avulla olen vuodessa kehittynyt ainakin 50 prosenttia. Olen oppinut rauhallisen, kontrolloidun ja järkevän viimeistelyn.
Finaalissa oli oma hieno jännityksensä, kun Paanasen vastapuolella oli OLS:n taituri Lasse Ikonen, joka on hänen paras kaverinsa.
– Treenaamme todella paljon kahdestaan.
OLS ei antautunut finaalissa ilmaiseksi. Oskari Haanpään rohkea viimeistely toi OLS:lle 2–1-kavennuksen toisella jaksolla. Loppuminuuteilla OLS:n Tomi Väisäsen tasoitusyritys pysähtyi ylärimaan – ja hetken päästä Paananen iski 3–1-loppunumerot.
Kokonaisuudessaan ORPa kuitenkin jyräsi turnauksessa taktisen, henkisen ja fyysisen voimansa ansiosta. Joukkueen kollektiivinen liikkuminen oli erittäin tehokasta ja kurinalaista.
Keskikentällä pelaava kapteeni Mikael Anttila oli tärkeä hahmo joukkueen kokonaisuuden kannalta.
Mestarijoukkueen päävalmentaja Tero Suonperä elää peleissä tunteella mukana ja hänen vaatimustasonsa on kova. Suonperä tietää, ettei hänen rouhea tyylinsä miellytä kaikkia.
– Minua on kritisoitu, etten kehitä yksilöitä. Mutta ei se ole kenenkään kehityksestä pois, jos kenttätasapaino on kunnossa. Silloin yksilötkin pärjäävät, Suonperä sanoi.
Suonperä korostaa, että ORPa:ssa valmentajat ja pelaajat saavat näyttää tunteensa.
– Kaikki saavat toimia omalla persoonallaan. En usko, että olisimme saaneet tuloksia aikaiseksi, jos joukkueella olisi jotain pelättävää.
ORPa:n 03-ikäluokka ylsi jo vuosi sitten finaaliin. Nyt se kirkasti hopeansa kullaksi.