46. Kaleva Cup
Kieltämättä mestaruuspokaali on iso. Niin iso, että se vaatii pientä hämmästelyä.
– Tämähän on melkein yhtä iso kuin minä, joku Haukiputaan Pallon pelaajista äimistelee.
HauPa:ssa on ennenkin tutustuttu Kaleva Cupin voittopokaaliin. Seuran poikien joukkue on voittanut mestaruuden vuosina 2001 ja 2011.
Nyt HauPa:n D12-ikäluokasta tuli Kaleva Cupin historian toinen tyttöjen mestari. Turnaus avattiin tytöille viime vuonna, jolloin ykköseksi pelasi Merilappi United.
Ilmaiseksi HauPa ei mestaruutta napannut – kaikkea muuta. Joukkue lähti turnaukseen haastajana, mutta pystyi lopulta voittamaan jokaisen kolmesta ottelustaan.
Pokaalin saamiseen tarvitaan yleensä dramatiikkaa, eikä vuosi 2015 tuonut poikkeusta. HauPa kohtasi finaalissa ONS Punaisen, joutui alussa tappioasemaan ja iski aivan ottelun lopussa 2–1-voittomaalin.
Maalivahti Lilja Niiranen avasi pitkällä potkulla ja kärjessä numero 99, Viivi Hokkanen oli hereillä.
– Lähdin heti juoksemaan, kun näin, että Lilja avaa pitkällä. Sitten vain tökkäsin maalin. Nopeus on vahvuuteni, Hokkanen vähätteli omaa läpiajoaan.
Kaleva Cupin mestaruuden lisäksi haukiputaalaiset taistelevat myös piirisarjassa mitaleista. Valmentaja Jan Niirasen mukaan joukkue on ollut kasassa syksystä 2010 lähtien.
– ONS ja Wimma ovat taidollisesti meitä edellä. Meidän on pelattava vähän suoraviivaisemmin. Meillä on tiivis alakerta ja selkärankaa: olemme kääntäneet paljon näitä otteluita, Niiranen kertoi.
Vaikka ONS meni 1–0-johtoon ja oli niskan päällä ottelussa, HauPa ei antanut periksi. Joukkueen 1–1-tasoituksen teki Saana Soikkeli upealla kaukolaukauksella.
Toisella jaksolla HauPa alkoi hiljalleen saada lisää tilanteita.
– Onssissa tehdään todella hyvää työtä ja heillä on taitavia joukkueita. Ehkä heillä näkyi nyt lopussa vähän väsymystä, Niiranen arveli.
Joukkueen kulmakivi oli valmentajan Lilja-tytär, joka päästi turnauksessa taaksensa vain yhden osuman ja valittiin parhaaksi maalivahdiksi. Isä oli aikoinaan maalivahtina ja kenttäpelaajana Kolmosen tasolla.
– Kai isä on jotain opettanut. Tänä kesänä on puhuttu paljon ainakin vastaantuloista, Lilja Niiranen sanoi ja mainitsi tulevaisuuden haaveekseen maajoukkueen maalivahdin paikan.
Jan Niirasen bravuuri oli aikoinaan sivurajaheitto puolivoltilla, jolla hän yllätti vastustajia Keski-Pohjanmaan piirissä.
– Se oli silloin 90-luvulla hyvä ase. En ole sen jälkeen nähnyt volttiheittoja livenä.
ONS Punaisen mestaruus oli pienestä kiinni. Tuulennopea laitahyökkääjä Veera Paasovaara viimeisteli hienon avausmaalin finaalissa.
Kolme osumaa turnauksessa viimeistellyt Paasovaara ihastutti katsojia. Siksi oli yllätys, että Kiulukankaan tyttö on pelannut hyökkääjänä vasta kesästä lähtien.
– Olen aikaisemmin ollut puolustaja. Minua kokeiltiin hyökkääjänä pari kuukautta sitten ja siitä tämä lähti. Olen hyvin päässyt hyödyntämään nopeuttani, laidallaan puolustajia pelotellut Paasovaara kertoi.
Pronssia turnauksessa sai kajaanilainen FC Wimma, joka voitti pronssiottelussa ONS 04:n maalein 2–0.