Matalalla rannikolla sijaitsevaa Oulua ei tunneta korkeasta rakentamisesta. Takavuosikymmeninä kokeiltiin varovasti jäätä. Vänmanninsaarella kirjaston ja teatterin vierestä löytyy yhä 1970-luvun kaavamerkintä, joka mahdollistaisi 22-kerroksisen tornihotellin rakentamisen. Se näyttää nyt jääneen ikuisuushankkeeksi.
Jo pitkään Oulun korkeimmat asuinrakennukset ovat olleet 12-kerroksisia. Jokin tarkemmin määrittelemätön syy tai ajatusluutuma kaupungin päättäjien joukossa on estänyt korkeampien talojen nousun maisemaan.
Muutos on kuitenkin käsillä juuri nyt: kaupunkiin nousee lähiaikoina kolme 16-kerroksista asuintaloa: Heinäpäähän, Rautasillan kupeeseen ja Toppilaan.
Korkeaa rakentamista voi moittia elitistiseksi siinä, että ainakin tornitalojen ylimpien kerrosten näköala-asunnot ovat hinnaltaan jo keskituloisten tavoittamattomissa. Toisaalta varakkaat ihmiset pystyvät asumaan aina varattomampia näyttävämmin ja tavoitelluimmilla paikoilla. Tähän eivät Oulun uudet tornit tuo mitään uutta.
Rakennusliikkeiden Kalevassa kertoman mukaan etenkin korkeiden talojen ylimpien kerrosten asunnot käyvät hyvin kaupaksi. Uudet 16-kerroksiset ovat siis vastaus kysyntään, joka on ollut piilossa.
Korkeilla taloilla on käytännöllisiä kaupunkisuunnitteluun liittyviä vahvuuksia. Kun kaupunki kasvaa, se tapaa tiivistyä. Näin tapahtuu yksinkertaisesti siksi, että niin moni haluaa asua kaupunkien keskustojen tuntumassa.
Sitä mahdollisuutta ei pidä rajata vain niille, jotka ovat joskus päässeet asumaan keskustaan tai sen tuntumaan.
Ongelmia aiheuttaa sekin, jos kaupunki laajenee vain maanpinnan suuntaisesti. Se näkyy suoraan muun muassa kunnallistekniikan rakentamiskustannuksissa.
16-kerroksiset talot ovat Oulun muuhun rakennuskantaan verrattuna sen verran korkeita, että ne muuttavat jo selvästi kaupungin horisonttia. Makukysymys sitten on, onko muutos huonoon vai hyvään suuntaan. Yksi näkökohta on sekin, että korkeat rakennukset yksinkertaisesti vain kuuluvat kasvavaan kaupunkiin.
Voi olla jopa onni, että Oulussa on pitkään jarrutettu korkeaa rakentamista. Jos sokka olisi irrotettu esimerkiksi 1970-luvulla, kaupungissa ehkä kauhisteltaisiin nyt Vänmanninsaaren ankeaa harmaata tornihotellia. Vaikka havainnekuvat on tehty pitkälle myyntitarkoituksiin, niiden perusteella tulevilla 16-kerroksisilla taloilla on myös esteettisiä ansioita.
Korkea rakentaminen on joskus itsetarkoitus. Korkeilla taloilla arkkitehdit ja rakennusliikkeet voivat jättää kädenjälkensä maisemaan.
Myös kaupunki voi profiloitua rakentamisellaan. Suomessa vain yhtä kokoluokkaa Oulua suurempi Tampere kulkee vielä paljon räväkämpään suuntaan esimerkiksi aseman seudun suunnitelmillaan.
Siellä wau-arkkitehtuurin sijasta voisi puhua jo huh-arkkitehtuurista. Aika näyttää, onko Pirkanmaan pääkaupungista saatavissa oppia myös Ouluun.