Kataisen hallituksen on luovuttava sisäisestä sopimuksestaan etsiä puolet säästöistä leikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla.Malli uhkaa jo Suomen talouskehitystä.
Suomen hallitus on käymässä käsiksi tehtävään, joka pahimmillaan leikkaa ohuena orastavan talouskasvun alkuunsa.
Hallitus valmistelee uusia talouden säästöpäätöksiä, jotka on tarkoitus runnoa läpi maaliskuun kehysriihessä.
Valtiovarainministeriö on päätynyt arvioon, jonka mukaan hälyttävä valtion velan paisuminen saadaan kuriin noin kolmen miljardin euron lisäsäästöillä. Hallituskaudella on tähän mennessä tehty viiden miljardin leikkaukset.
Vyönkiristyksestä tulee poikkeuksellisen raju – talouskasvua ja kotimaista kysyntää ajatellen jopa hengenvaarallinen – mikäli lopputuloksena on yhteensä kahdeksan miljardin säästöt valtion menoissa. Sellaisella viikatteella huitaistaan pois myös terveitä paloja.
Lisäsäästöjen koon perusteella on selvä, että hallituksen aiempi arvio kestävyysvajeen suuruudesta ja valtion velkaantumisvauhdista on ollut väärä.
Vajeeseen ja velkaantumiseen on ilmeisesti varauduttu käsittämättömän puutteellisesti. Vaikka ministerit ovat lukuisissa seminaareissa kyllä jaksaneet pumpata kansaan kriisitietoisuutta, vaikuttaa siltä ettei hallitus ole keskuudessaan havainnut tilanteen vakavuutta.
Pahinta on hallitusohjelmaan kyhätty vaarallinen rautalangasta väännetty mekanismi, joka ei sovellu ollenkaan nykytilanteeseen. Ohjelmassaan hallitus sopi, että puolet säästöistä kerätään menojen leikkauksilla ja puolet verojen korotuksilla. Siitä pitäisi nyt älytä luopua.
Alkukesästä 2011 malli tuntui järkevältä avioehdolta oikeiston ja vasemmiston yhteisliitossa, mutta todellisuus on osoittautunut kokonaan muuksi. Puolet leikkauksilla, puolet veroilla -säästömekaniikka uhkaa syöstä kansantalouden pitkään kurimukseen.
Tuloveroja ja välillisiä veroja korottamalla kysyntä hyytyy ja patoaa tehokkaasti kasvun. Ei ole kaukaa haettu sellainenkaan kuvajainen, että ihmisillä ei ole kohta varaa käydä ruokakaupassa, kun palkkoja ja elintarvikkeita verotetaan mennen tullen.
Pelkillä menoleikkauksilla säästöjen hakeminen on miltei yhtä tuskallista, mutta ainakaan silloin talouden rattaat eivät lopeta pyörimistään. Kasvulle jää mahdollisuuksia, kun kuluttajilla on ostovoimaa. Vaikuttaa siltä, että hallituksen kyvyt eivät taida riittää julkisen talouden menojen leikkaamiseen ja veronkorotuksista luopumiseen – eikä hallitusohjelma suo siihen edes mahdollisuutta.
Aiempia leikkauslistoja tehdessään hallitus on toivonut, että talouskasvu pääsisi liikkeelle ja osa säästötarpeesta hoituisi sitä kautta, markkinatalouden malliin ikään kuin luonnostaan.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) toivotaan, toivotaan -ajattelu on nyt osoittautumassa pettäväksi.
Monissa muissa eurotalouksissa ja muun muassa Yhdysvalloissa lama on julistettu päättyneeksi. Talouskasvun voimistumisesta on merkkejä. Suomessa kasvu pysyy kituliaana, vieläpä hallituksen oman vääräksi osoittautuneen säästöpolitiikan vuoksi.