Siviilitiedustelun lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Kauko Aaltomaa sisäministeriöstä kertoi keskiviikkona aamulla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa, että varhaisen tiedustelun tuleva lainsäädäntöpohja aiotaan ottaa poliisilain 5. luvusta.
– On kyse siitä, onko meillä tässä maassa mahdollisuutta varhaisessa vaiheessa saada ennakolta tietoa kansallisesta uhasta, joka konkretisoituessaan aiheuttaisi suurta vahinkoa.
– Meillä on jumalaton repertuaari kaikenlaisia valtuuksia, Aaltomaa viittaa poliisilakiin.
Valtuudet eivät nyt ole viranomaisten käytössä tiedustelussa, jolla aiotaan jatkossa estää vakavia rikoksia ennalta.
– Menetelmien käyttötarkoituksena on poliisilain viidennestä luvusta poiketen tiedon hankkiminen kansallista turvallisuutta vaarantavasta toiminnasta, Aaltomaa toteaa.
Siviilitiedusteluun otettaisiin nykyisestä poliisilaista Aaltomaan johtaman työryhmän tulevan esityksen mukaan muun muassa seuraavat menetelmät: telekuuntelu, televalvonta ja tukiasematietojen hankkiminen; suunnitelmallisen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta ja peitetoiminta; tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta ja tekninen laitetarkkailu), valeosto, tietolähdetoiminta, paikkatiedustelu, jäljentäminen ja lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten.
Tiedustelusta vastaisi suojelupoliisi, joka saisi käyttää tiedustelumenetelmiä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Suojelupoliisi hankkisi tiedustelulla tietoa terrorismista, joukkotuhoaseista, kaksikäyttötuotteiden kansallista turvallisuutta vaarantavasta levittämisestä, maanpetoksellisesta tai valtiopetoksellisesta toiminnasta, kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavasta kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta; toiminnasta, joka vaarantaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja; vieraan valtion suunnitelmasta tai toiminnasta, joka voi aiheuttaa vahinkoa Suomen ulko- tai turvallisuuspolitiikalle taikka Suomen kansainvälisille suhteille, taloudellisille tai muille tärkeille eduille; kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta vaarantavasta konfliktista taikka kriisinhallintaoperaatiota tai siihen osallistuvia henkilöitä vaarantavasta toiminnasta sekä Suomen kansainvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen liittyvistä olosuhteista.
Telekuunteluun ja -valvontaan sekä tietoliikennetiedusteluun antaisi valtuuden Helsingin käräjäoikeus. Peitetoiminta ja valeosto olisivat tiedustelussa suojelupoliisin päällikön päätösvallassa ja suunnitelmallinen tarkkailu päällystöön kuuluvan poliisimiehen päätösvallassa.
Toimivaltuuksissa ulkomailla päätöksentekotoimivalta olisi aina suojelupoliisin päälliköllä.
Siviilitiedustelun lainsäädäntöä valmistelevalla työryhmällä on kasassa 200 sivua tekstiä, ja sen on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Valmisteilla on siis lainsäädäntö, joka muuttaa suojelupoliisin roolia merkittävästi. Siitä on tulossa tiedustelupalvelun kaltainen kansallista turvallisuutta turvaava viranomainen.
Erikseen valmistellaan ja säädetään laki sotilastiedustelusta, jota niin ikään on tarkoitus alkaa harjoittaa myös ulkomailla. Sotilastiedustelun viranomaiset olisivat pääesikunta ja puolustusvoimien tiedustelulaitos. Lakia sotilastiedustelusta valmistelee oma työryhmänsä. Tarkoituksena on antaa puolustusvoimille lainsäädännöllä valtuudet hankkia tiedustelutietoa esimerkiksi vieraiden valtioiden asevoimien kalustosta ja muusta toiminnasta. Suomi harjoittaisi sotilastiedustelua jatkossa myös ulkomailla.