Jääkiekon saksalainen suurmies Erich Kühnhackl ei ennusta liittotasavallalle huimaavaa menestystä Moskovan MM-kisoissa. Voitoksi voi hänen mukaansa nimittää jo A-sarjassa säilyttämistä.
- Saksan todellinen mahdollisuus on vasta omissa kisoissa vuonna 2010, vuosisadan parhaaksi saksalaiskiekkoilijaksi vuonna 2000 valittu Kühnhackl sanoo.
Saksan kompurointia B-sarjaan 2005 ja roikkumista A-sarjan hännillä kiekkolegenda ei pidä yllättävänä. Hänen mukaansa tilanne on seurausta siitä, että maan DEL-liigan seurat ovat tuijottaneet puolitoista vuosikymmentä omaan napaansa. Maajoukkuekiekkoilijoita ei ole päässyt kasvamaan, koska kentät ja peliaika on täytetty kanadalaisilla, yhdysvaltalaisilla, ruotsalaisilla ja tsekeillä.
- Asiat on tehty Saksassa yksinkertaiseksi heittämällä kaukaloon valmiita ulkomaalaisia kiintiöpelaajia, joiden kanssa ei tarvitse tehdä ensin kymmentä vuotta töitä. Seuroissa on ajateltu vain omaa menestystä ja maajoukkue on kärsinyt, Kühnhackl niittaa.
- Jatkuvuus on ollut hukassa ja taso heilahdellut ylös ja alas.
Yleisradioyhtiö ARD:n ykkösradioselostaja Burkhard Hupe katsoo, että tilannetta pahentaa kaksisuuntainen imuilmiö. Se vie Saksan omat vähät huiput ulkomaille ja tuo maahan jäähdytteleviä keskinkertaisuuksia.
- Tilalle tulee amerikkalaisia, jotka eivät pysy enää vauhdissa USA:ssa tai Kanadassa. He tulevat Saksaan tekemään rahaa. Kotonaan he olisivat vilttiketjun miehiä.
Vieraspelaajien määrä DEL:ssä räjähti 1990-luvulla ja pahimmillaan 1998-1999 pelaajista lähes kolme neljännestä tuli muualta kuin Saksasta. Samalla englanti vakiintui saksalaisliigan työkieleksi ja maajoukkueen taso laski tavalla, jota Saksassa kuvataan romahdusmaiseksi. Vierastulvaan herännyt DEL otti sittemmin käyttöön kiintiön, joka rajoittaa ulkomaalaisten määrän seuroissa nykyään 11:een.
Kühnhacklin mukaan korjausliike oli oikeansuuntainen, mutta tapahtui liian heikosti ja maajoukkueen näkökulmasta aivan liian myöhään.
- Saksan jääkiekolle viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden aikana tapahtunut vahinko on niin suuri, että sitä ei korjata hetkessä.
Myös Saksan maajoukkueen valmentaja Uwe Krupp on tarjonnut ulkomaalaiskiintiön pienentämistä keinoksi kohentaa maan kuntoa kansainvälisillä areenoilla.
Samalla kun vieraspelaajat ajoivat saksalaiset jäiltä, nämä katosivat nopeasti myös kiekkokatsomoista. Tämä oli Kühnhacklin mukaan lisäisku lajille, joka ei muutenkaan juhli julkisuudessa.
- Saksassa jalkapallo on ehdoton ykköslaji ja muut lajit joutuvat kamppailemaan tosissaan yleisöstä. Jos jääkiekko olisi kansanurheilua kuten Suomessa, tilanne olisi aivan toinen, Kühnhackl sanoo.
Burkhard Hupen mukaan Saksan kiekko-ongelmaa paisuttaa lajin surkea myynti, mikä estää menestyksen, yleisön ja rahan kytkeytymisen lopulta kansainvälisiä näyttöjä takovaksi sammoksi.
- Jääkiekon markkinointi on Saksassa hoidettu erittäin huonosti. DEL on myynyt oikeudet maksu-tv-kanavalle, joten suuri yleisö jää lajin ulkopuolelle eikä suosio pääse kasvamaan, Hupe tiivistää.
