Sotilasliitto Nato ehdottaa, että Ukrainaan lähetettäisiin kansainvälisiä tarkkailijoita. Naton mukaan Ukrainan ja Venäjän tulee etsiä rauhanomaisia tapoja konfliktin ratkaisemiseksi. Avuksi umpisolmun aukomiseen Nato ehdottaa esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostoa tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä.
Sotilasliitto kokousti Ukrainan tilanteesta tänään.
Ennen kokoustaan sotilasliitto varoitti, että Venäjä uhkaa jo rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja vaati Venäjää lopettamaan sotilaalliset toimet Ukrainassa välittömästi.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry varoitti Venäjää, että se saattaa menettää teollisuusmaiden G8-ryhmän jäsenyyden Krimin tapahtumien takia. Britannia ja Ranska ilmoittivat, etteivät osallistu tapaamiseen, jossa piti valmistella kesäkuista G8-maiden kokousta Sotshissa.
Saksan ulkoministeri sen sijaan toppuutteli illalla, ettei Venäjän erottaminen G8-ryhmästä olisi järkevää.
– G8-paneeli on ainoa paneeli, jossa me länsimaat keskustelemme suoraan Venäjän kanssa, joten tulisiko meidän tosiaan vaarantaa tämä ainoa keskusteluyhteys, ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kommentoi saksalaisen televisiokanavan haastattelussa.
Suomen johto tuomitsi Venäjän toimet
Suomessa valtiojohto on tuominnut Venäjän toimet Krimillä kansainvälisen oikeuden vastaisina. Presidentti Sauli Niinistön mukaan suomalaisilla ei ole kuitenkaan syytä olla huolissaan omasta puolestaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin rikkoi illalla pitkän hiljaisuutensa ja kommentoi Ukrainan tilannetta puhelinkeskustelussaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Putinin mukaan Venäjän toimet ovat täysin soveliaita, sillä äärinationalistit uhkasivat Venäjän kansalaisia ja venäjänkielisiä ihmisiä Ukrainassa.
Ukrainassa liikekannallepano
Ukrainan uusi johto katsoo Venäjän toimillaan julistaneen sodan Ukrainalle. Pääministeri Arseni Jatsenjuk varoittaa, että Ukraina on ajautunut katastrofin partaalle.
Ukrainan armeija on aloittanut liikekannallepanon ja kutsunut reserviläiset palvelukseen. Ukrainan mukaan kyseessä on vastaveto Venäjän päätökselle tuoda maahan tuhansia sotilaita.
Everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta toteaa, että kriisin osapuolilla ei enää ole uusia keinoja uhitteluun. Hän uskoo kuitenkin edelleen, ettei kriisi puhkea aseelliseksi.
Ydinlaitokset vaarassa?
Aiemmin Ukrainan parlamentti pyysi ulkomailta apua myös maan ydinlaitosten turvaamiseen. Parlamentti vetosi muun muassa Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.
Parlamentti viittasi vuonna 1994 laadittuun niin kutsuttuun Budapestin muistioon. Siinä Yhdysvallat, Ranska, Britannia ja Venäjä lupasivat Ukrainalle turvallisuustakuut vastineeksi siitä, että Ukraina liittyi kansainväliseen ydinsulkusopimukseen. Asiantuntijat ovat erimielisiä asiakirjan sitovuudesta.
Toimittajamme Tuomas Rimpiläisen Twitter-päivitykset Ukrainasta: