– En pysty edes sanomaan mitään. Ihan uskomaton fiilis, Detroit Red Wingsin NHL-jääkiekkoilija Valtteri Filppula ihmetteli oloaan hetki sen jälkeen, kun hän joukkuekavereidensa kanssa oli kierrättänyt Stanley cup-kannua ympäri Pittsburghin Mellon Arenaa.
Tuore NHL-mestari ei laskenut, että monentenako hän nosti kannun ilmaan, mutta veikkasi jossain keskivaiheilla.
– En edes tiedä keneltä sen sain. En edes muista kenelle sen annoin, onnesta sekaisin ollut hyökkääjä yritti saada tapahtumiin jotain selkoa.
Seitsemäs suomalainen NHL-voittaja tunnusti, ettei ole ikinä jännittänyt niin paljon kuin ratkaisevan ottelun viime sekunneilla, kun Pittsburgh Penguinsilla oli mahdollisuus tasoittaa peli. Loppunumeroiksi jäivät kuitenkin 3–2.
– Huh huh, kyllä se oli tiukkaa taas tänään. Oli hirveää istua penkillä ja katsoa. En muista, mitä kävi mielessä, kun ottelu päättyi. Huusin vain. Ihan käsittämätön fiilis. Ei voi uskoa, että näin kävi.
Tukijoille iso kiitos
Pelaajat olivat jäällä toimittajien haastateltavana ja sukulaisten sekä ystävien onniteltavana. Jostain väkijoukon keskeltä Filppulan viereen ilmestyi hänen tyttöystävänsä Heidi Jaakkola. Pari vaihtoi hellän suudelman.
– Kyllä tässä pitää kiittää paljon ihmisiä. Kaikille iso kiitos, kun he ovat olleet tukena, valmentajat, perhe ja tyttöystävä, ihan kaikki, Filppula muisti läheisiään.
Jos olivat Filppulan ajatukset sekaisin, niin myöskään hänen tyttöystävänsä ei oikein ollut vielä tajunnut, että mitä oli tapahtunut.
– Onhan tämä uskomatonta. En uskaltanut edes katsoa viimeisiä sekunteja. Peitin silmäni ja kuuntelin ihmisten reaktioista, että miten kävi, Jaakkola tunnusti.
Vaikka Filppulan perhe tai lähisukulaiset eivät olleet paikalla, he olivat hengessä mukana. Puhelimeen oli tullut valtava määrä tekstiviestejä, ja ensimmäiset soitot menivät omille ja tyttöystävän vanhemmille.
Hyvä luistelu avain voittoon
Kun Filppulan ajatukset olivat hieman järjestyneet, hän kertasi Pittsburgh Penguinsia vastaan käytyä ottelusarjaa.
– Luistelimme hyvin koko sarjan ajan ja onnistuimme pelaamaan meidän omaa peliä vieraissa. Luulen, että se oli iso juttu meille, että emme ikinä lopettaneet omalla tyylillä pelaamista. Parin häviön jälkeenkin uskoimme omaan tekemiseen, ja se toi nyt meille voiton.
Filppula teki ratkaisuottelussa maalin, jonka hän sanoi muistavansa aina.
– En nähnyt, että siinä oli rako. Ajattelin vain, että olemme saaneet aika paljon ripareita. Menin ja ajattelin kokeilla, jos tulee ripari. Se tuli, ja sain huitaistua siihen. Ei siinä paljon katsonut, että mihin yrittää.
Filppula sanoi suoraan, että koko kausi ja finaalisarja olivat raskaita. Takki on tyhjä, eikä jaloissa olisi ollut enää paljon annettavaa. Vammat eivät kuitenkaan ole vakavia, ja hän arveli olevansa parissa viikossa ihan kunnossa.
– Ei sitä ikinä käsitä ennen kuin on voittanut, että millaista se on. Tämä tuntuu niin hyvältä, että tämän fiiliksen haluaa kokea toistekin.
Stanley cup-kannu tulee siis kesällä Suomeen, mutta Filppula ei osannut vielä sanoa miten sen kanssa juhlitaan.
– Pitää suunnitella. Pitää kutsua perhe, tuttavat sekä kaverit ja viettää ilta heidän kanssaan.