EU:n suunnittelema turvallisuusunioni on edennyt nopeasti ensimmäiseen tarkasteluun. EU-komissio laittoi viime keväänä liikkeelle Euroopan laajuisen turvallisuushankkeen, jolla ainakin alkuvaiheessa tiivistetään terrorismin torjuntaa ja parannetaan eri maiden välistä tiedustelutiedon vaihtamista.
EU:lla onkin syytä ripeästi kehittää omaan alueeseensa kohdistuvien uhkien torjuntaa.
Viimeaikojen terrori-iskut ovat heikentäneet kansalaisten turvallisuuden tunnetta kaikkialla EU:ssa, vaikka terroriuhka ei itsessään kohdistuisikaan omaan alueeseen.
Huolestuneisuus on aiheellista. Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa tammikuussa 2015 tehdyn iskun jälkeen Euroopassa on sattunut yhdeksän yhteensä yli 250 ihmishenkeä vaatinutta järkyttävää hyökkäystä useimmiten siviilikohteisiin.
Hälyttävintä on ollut iskujen torjunnan sattumanvaraisuus ja viranomaisten välinen huono tiedonkulku. Esimerkiksi Belgian poliisilla on ollut viranomaisselvitysten perusteella hallussaan tiedustelutietoa terrori-iskun suunnittelusta Pariisiin marraskuussa 2015, mutta tietoja ei vain osattu tai ehditty ottaa huomioon ja välittää naapurimaahan.
Ennakkotieto terroristien aikomuksista olisi saattanut pelastaa ihmishenkiä. Kun tieto ei siirtynyt ajoissa Belgiasta Ranskan poliisille, yli 130 siviiliä kuoli ravintoloihin, jalkapallostadionille ja konserttisaliin tehdyissä iskuissa.
Tuntuu käsittämättömältä, että tiedusteluaineisto on voinut jäädä niille sijoilleen.
Epäyhtenäisyys tekee eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä heikosti kattavan ja hankalasti käytettävän.
Turvallisuushanketta runsas viikko sitten esitellyt EU-komissaari Dimitris Avramopoulos on oikeassa sanoessaan, että järjestelmien hajanaisuus tekee kaikista eurooppalaisista haavoittuvaisia.
Yksistään Belgian tapaus osoittaa, kuinka laiminlyönnit yhden jäsenvaltion sisäisessä turvallisuudessa voivat heikentää toisen jäsenvaltion sisäistä turvallisuutta.
Turvallisuusunioni lähtee siitä periaatteesta, että nykyisin erillään toimivat turvallisuudesta vastaavat tahot on saatava keskenään yhteyteen. Tämä koskee niin jäsenvaltioiden rajavalvontaa ja poliisia kuin EU:n virastoja.
Lähtökohta on oikea. Tiiviimmällä jäsenmaiden ja Europolin välisellä yhteistyöllä voidaan vähentää terroriuhkan lisäksi järjestäytynyttä rikollisuutta ja tietoverkkorikoksia. Komissio on jo ryhtymässä toimiin, että turvallisuusjärjestelmät eri jäsenmaissa saavat ympärivuorokautisen tuen Europolin johtamasta Euroopan terrorismintorjuntakeskuksesta.
Turvallisuusunionin toteutumista on vauhditettava niin EU:n toimielimissä kuin jäsenvaltioiden kansallisessa päätöksenteossa. EU:ssa on loppuvuoden aikana päästävä sopimukseen terrorismin torjuntaa koskevasta asetuksesta, joka antaa eri toimenpiteille oikeudellisen pohjan.
Pääkirjoitus