Poromäärää on kritisoinut etunenässä Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen. Hän sanoo nähneensä omin silmin, miten kato on vuosikymmenten saatossa käynyt tunturiluonnossa.
Järvinen sanoo olevansa huolissaan myös poronhoidon maineesta. Poronhoitoa on totuttu pitämään luonnonmukaisena elinkeinona, jossa eläimet syövät luonnosta ja liikkuvat vapaasti.
– On kulttuurin häviö, jos poronhoito menee ruokinnaksi. Mainekin menee pilalle, kun luonnonläheisyys kärsii ja myönteinen aura romuttuu.
Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Anne Ollila sen sijaan ei ole huolissaan.
– Poronhoito on aina sopeutunut muuttuvaan maailmaan. En näe ruokinnassa imago-ongelmaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma sanoo, että ennen kuin voidaan vetää johtopäätöksiä poronhoidon ekologisuudesta, pitää tutkia enemmän, mitä muita syitä jäkäläkadolle on.
– Poronhoito on osa meidän yhteisöämme Lapissa. Poro kuuluu ilman muuta meidän luontoomme. Ajatus niiden tarhaamisesta ei sovi eläinten hyvinvointiin.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tanja Sanila-Aikio sanoo olevan selvää, että poronhoidon tulee olla kestävä elinkeino.
