Uudet keinot velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, sillä kotitalouksien velkataso on historiallisen korkealla. Velkasuhde, enimmäismaksuaika ja taloyhtiölainojen rajoitteet ovat muualta tuttuja välineitä hillitä velkaintoa.
Valtiovarainministeriön työryhmä haluaa suitsia suomalaisten velkaantumista. Tiistaina esitellyt uudet keinot velkaantumisen hillitsemiseksi ovat perusteltuja, sillä kotitalouksien velkaantuneisuus on historiallisen korkealla.
Asuntoluottojen ohella kotitaloudet ovat velkaantuneet myös epäsuorasti, kun uusien asuntojen rakentamisessa on yleistynyt suurten taloyhtiölainojen käyttö. Lisäksi kotitaloudet ottavat lainaa muualtakin kuin pankeilta. Maksuhäiriöt ovatkin ennätystasolla.
Vaikka asuntolainojen kokonaismäärän kasvu ei aiheuttaisi suuria ongelmia juuri nyt, taustalla väikkyvät huolet asuntojen arvon laskusta monilla alueilla ja nollakorkojen noususta.
Vaisun talouskasvun oloissa velkaongelmien ennaltaehkäisy on syytä ottaa vakavasti ennen kuin olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi. Velkamarkkinoiden tervehdyttäminen hillitsee asuntojen hintojen nousua ja parantaa kotitalouksien säästömahdollisuuksia.
Kylmä tosiasia on, että suomalaisilla kotitalouksilla on tuloihinsa nähden velkaa lähes 130 prosenttia. Velkaa on liikaa, sillä kotitalouksien velkaantumisaste ylittää niin euroalueen kuin EU-maiden keskiarvon. Tilastojen ulkopuolelle jäävät vielä muut kuin pankeilta otetut lainat.
Valtiovarainministeriön työryhmän esitykset ovat linjassa Euroopan järjestelmäriskikomitean Suomelle antamien tuoreiden suositusten kanssa. Niistä keskeinen on esitys rajoittaa kotitalouksien lainojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin. Näin on menetelty muualla maailmassa ylivelkaantumisen kanssa. Myös Suomen Pankki on esittänyt toistuvasti huolensa asiasta.
Työryhmän raportissa esitetään uusia keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi. Näitä ovat enimmäisvelkasuhde, jossa kotitalouden luottojen määrä saisi uutta lainaa hakiessa olla enintään 4,5 kertaa vuotuiset bruttotulot.
Lainaa myönnettäessä mukaan laskettaisiin aiemmat lainat ja osuus yhtiölainoista. Asuntoluoton takaisinmaksuajaksi työryhmä ehdottaa enintään 25 vuotta.
Taloyhtiöiden lainoille uudisrakentamisessa halutaan rajoituksia. Taloyhtiö saisi enintään 60 prosenttia asuntojen velattomasta hinnasta. Myös niiden takaisinmaksuaika olisi enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita jaksoja saisi olla ensimmäiseen viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.
Tämä olisi tervetullut uudistus, sillä nyt yhtiölainoista tarjotaan alussa lyhennysvapaita jaksoja, jotka voivat antaa väärän kuvan asuntojen todellisista hinnoista ja kuukausikustannuksista. Yhtiölainoihin sisältyy lisäksi riski, että ne voivat langeta muiden osakkeenomistajien maksettaviksi.
Haavoittuvuuksia on pyritty vähentämään ennenkin. Lainakattoa on alennettu, järjestelmäriskipuskuri otettu käyttöön ja korkovähennysoikeutta purettu asteittain. Uudet ehdotukset eivät saa kaikkien hyväksyntää, mutta ne ovat tarpeellisia velkaantumisen hillitsemiseksi. Siksi muutokset on syytä saattaa osaksi lainsäädäntöä.