Rakennuksissa ilmenneet ongelmat ovat leimanneet rakennusalaa viimeiset vuosikymmenet. Milloin on ollut hallisortumia, sisäilmaongelmia, kustannusongelmia, aikatauluongelmia ja milloin asenneongelmia. ”Syyllisten osoittelu” -ajattelutyyli on leimannut keskusteluja faktojen kustannuksella. Kehittyykö mikään huutelemalla turhia, vai pitäisikö oikeasti tehdäkin jotain?
19.2. Kalevassa Oulun tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen ehdotti rakennustyön valvonnassa käytettävän konsulttien sijasta kaupungin omia työntekijöitä, koska vajaassa valvonnassa on syy kaikkiin ongelmiin. 21.2. Kalevan pääkirjoituksessa kerrottiin, että syy onkin osaamattomassa ja ammattitaidottomassa rakennusteollisuudessa.
Rakennusalalle korkeakoulutuksen saaneena ja alalla 15 vuotta työskennelleenä rohkenen väittää, että syy on osaamattomassa kokonaisuuden hallinnassa. Yhteistä nimittäjää en osoita rakennuksissa esiintyviin ongelmiin, vaan kuulutan kokonaisvastuuta.
Kuinka monimutkainen kokonaisuus saadaan toimivaksi? Jonkun on otettava rooli muiden ammattilaisten työn yhteensovittamisesta hankkeen parhaaksi. Joskus ongelma on rakennuksen tekovaiheessa, osaamattomassa valvonnassa, ilmanvaihdossa, rakennusfysiikan tuntemattomuudessa tai jopa poliittisessa päätöksenteossa, jolla voidaan vaikuttaa hankintaprosessien periaatelinjauksiin.
Kun vastuuta hajotetaan ammattitaidottomasti, niin tuloksena voi olla harkitsematon soppa. Tilaajan tulee katsoa peiliin valitessaan tekijät. Hyvää ei saa halvalla, mutta turhastakaan ei kannata maksaa.
Mielestäni osaamista tulee olla poliittisessa päätöksenteossa, kuten kaikissa muissakin kunnallisen rakennusprosessin vaiheissa, jotta voidaan varmistaa hankkeen kokonaisvaltainen ja laadukas läpimeno. Tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä!
Hanna Keskiaho
rakennustekniikan DI
kuntavaaliehdokas (kok.), Oulu