Pääkirjoitus

Hui­vi­kiel­lon pehmeä versio

EU:n tuomioistuin teki merkittäviä linjauksia siitä, milloin työpaikoilla voi pitää esillä uskonnollisia tunnuksia. Päätöksen vaikutukset suomalaiseen työelämään eivät toistaiseksi ole kovinkaan laajat. Tapausten määrä voi kuitenkin kasvaa.

EU-tuomioistuin julkisti tiistaina kaksi päätöstä, jotka liittyvät työntekijän oikeuteen näyttää työpaikalla uskonnollisia tunnuksia. Toisessa tapauksessa tuomioistuin katsoi, että islamilaista huivia käyttäneen työntekijän irtisanomiselle oli perusteet, toisessa huivitapauksessa irtisanominen taas saattoi olla syrjivä.

Kiistely niin sanotusta huivikiellosta on ollut kiivasta useassa Euroopan maassa. Esimerkiksi Ranskassa kasvot paljaaksi jättäväkin huivi on kielletty valtion kouluissa. Saksassa taas perustuslakituomioistuin päätti vuonna 2015, että opettajille määrätty huivikielto on perustuslain vastainen.

Belgiassa sattuneessa tapauksessa kyse oli siitä, että turvallisuusyrityksen naistyöntekijä ei noudattanut yrityksessä tehtyä linjausta, jonka mukaan työntekijät eivät saa pitää esillä aatteellisia tai uskonnollisia tunnuksia. Irtisanottu työntekijä käytti hiukset peittävää islamilaista huivia.

Tuomioistuimen mukaan yrityksellä on oikeus pitää kiinni neutraalista julkisesta kuvastaan. Irtisanotulla henkilöllä oli yrityksessä hoidettavana myös asiakassuhteita.

Olennainen seikka oli oikeuden mukaan nimenomaan sovitut säännöt. Vaatimus neutraalista pukeutumisesta koski kaikkia eli oli tasapuolinen. Tällainen ohjeistus on oikeuden mukaan mahdollista antaa.

Ranskan tapauksessa yrityksen työntekijän irtisanominen sai alkunsa asiakkaan valituksesta, joka koski työntekijän islamilaista huivia. Asiakas ei halunnut asioida huivia käyttävän naisen kanssa.

Yritys kehotti työntekijää lopettamaan huivin käytön, ja kun tämä ei tehnyt niin, työntekijä irtisanottiin. Yrityksellä ei ollut pukeutumisesta ja uskonnollisista tunnuksista ohjeistusta, mistä syystä oikeus piti irtisanomista kyseenalaisena.

EU-tuomioistuimen päätös sai ristiriitaisen vastaanoton. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Belgiaa koskeva päätös avaa tietä musliminaisten syrjinnälle ja ennakkoluulojen vahvistumiselle. Samaa mieltä olivat myös musliminaisten näkyvät edustajat ja esimerkiksi Euroopan juutalaisten rabbien järjestö.

Huomionarvoista on, ettei päätöksessä otettu kantaa siihen, alistaako huivipakko naista vai ei. Oikeuden kannanotto liittyi nimenomaan uskonnollisten tunnusten näyttämiseen. BBC:n tuomioistuimesta saaman tulkinnan mukaan saman linjan on työpaikoilla koskettava muitakin uskonnollisia symboleja kuin huiveja, esimerkiksi päähineitä ja jopa krusifikseja.

Suomessa kiistoja uskonnollisten tunnusten näyttämisestä työpaikoilla on ollut vasta muutama. Kun uskonnollinen kenttä on meilläkin muutoksessa, uusia törmäyskohtia voi kuitenkin tulla vastaan.

On helppo hyväksyä, että työpaikalla on pukeutumisessa otettava huomioon esimerkiksi työturvallisuus- ja hygieniakysymykset. Näkyvä tunnustautuminen johonkin aatteeseen tai uskontoon on jo moniulotteisempi kysymys, joka liittyy myös uskonnonvapauteen.

Suvaitsevalla suhtautumisella päästään arjessa pitkälle – kunhan suvaitsevaisuutta myös osoitetaan eikä vain vaadita.