Presidentti Martti Ahtisaari varttui aikuiseksi Oulussa 1950-luvulla. Kahdeksan vuoden elämänjakso 1952–1960, 15-vuotiaasta lyseolaispojasta 23-vuotiaaksi kansankoulunopettajaksi, kului aluksi tietysti koulussa ja sittemmin varusmiespalveluksessa sekä kaksivuotisella opettajakorkeakoulun kurssilla.
Vapaa-aikanaan Ahtisaari viihtyi koripallokentillä Oulun NMKY:n riveissä. Ahtisaari liittyi Ynniin pian, kun perhe oli muuttanut Ouluun sotilasisän Oiva Ahtisaaren työn perässä.
Viimeisinä Oulun-vuosinaan Ahtisaari toimi Ynnin joukkueenjohtajana ja nosti miesten joukkueen toiseksi ylimmälle sarjatasolle Suomi-sarjaan.
Oulun lyseon aikainen luokkakaveri, eläkkeellä oleva hammaslääkäri Antero Allas toimitti Kalevaan vanhan valokuvan, jossa miehen ikään ehtinyt Ahtisaari istuu kuvassa vasemmassa reunassa siististi kravatteihin ja pukuihin pukeutuneiden miesten ringissä. Tiettävästi joukko on NMKY:n urheilijoita.
Kolmantena oikeassa laidassa paksutukkainen tumma mies on Esko Inkala, tunnettu oululainen SM-tason pikajuoksija 1940- ja 50-lukujen taitteesta. Ammatiltaan hän oli poliisi.
Antero Allas ja Martti Ahtisaari pääsivät ylioppilaaksi Oulun lyseosta noin 40 pojan kanssa keväällä 1956. Penkinpainajaisten ryhmäkuvassa Antero ja Martti seisovat vierekkäin takarivissä. Allas muistaa Ahtisaaren erinomaisen ystävällisenä ja sosiaalisena nuorukaisena.
”Mitään pahaa sanottavaa hänestä ei ole jäänyt mieleen.”
Luokkatoverit huomasivat varhain, että Marttia kiinnosti matkustelu ja kansainvälisyys. Hän kävi kesälomillaan ulkomailla, mikä oli harvinaista 50-luvulla Suomessa.
Ahtisaari valmistui 1959 kansakoulun opettajaksi ja ehti työskennellä vuoden kuutosluokan opettajana Oulunsuun koulussa, kunnes hän vuonna 1960 pääsi Pakistaniin liikuntakasvatusopiston oppilaskodin johtajaksi. Ensimmäinen kansainvälinen pesti kesti kolme vuotta. Tutuiksi alkoi tulla kehitysyhteistyö.
Ahtisaari on pitänyt yhteyttä Oulun koulukavereihinsa. Antero Allas kertoo, että presidenttiaikanaan Ahtisaari kutsui lyseon pojat luokkakokoukseen presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen. Ilta kului mukavasti hyvän ruuan kanssa nuoruutta muistellessa.
Sanomalehti Kalevan satavuotisjuhlissa syyskuussa 1999 presidentti Martti Ahtisaari muisteli suhdettaan paikkakunnan lehteen.
– Omien tekojen ja kokemusten sekä lehden uutisten välille alkoi kehittyä tiivis suhde. Syynä tähän oli urheilu ja ennen kaikkea koripallo. Tosin itse tuskin saattoi odottaa pääsevänsä Kalevan palstoille, sillä huoltajista ei juurikaan tullut sankareita. Sen sijaan huoltamani pelaajat kyllä esiintyivät Kalevan urheilu-uutisissa säännöllisesti.
Ahtisaari kiitteli Kalevan osuutta kansainvälistymisessään.
– Lehtihän oli jo tuolloin kansainvälisiä kysymyksiä käsitellessään laaja-alainen ja ennakkoluuloton. Artikkelit innostivat hankkimaan käsiin myös kansainvälistä lehdistöä. Esimerkiksi The Observer päätyi tuolla tavoin viikoittaiselle ostoslistalleni.
– Kun 1959 valmistuin opettajanvalmistuslaitokselta, nimeni komeili Kalevassa valmistuneitten listan kärjessä. Täytyy tosin todeta, että nimet olivat aakkos- eivätkä paremmuusjärjestyksessä.
Juttu on julkaistu Kalevassa 15.3.2015.
Ynnin koripalloilija
- Viipurissa 23.6.1937 syntynyt Martti Ahtisaari muutti äitinsä Tyyne Ahtisaaren kanssa sotaa pakoon Kuopioon, jossa vietti lapsuutensa ja ensimmäiset kouluvuotensa.
- Vuonna 1952 Ahtisaaret tulivat Ouluun, josta sotilaana työskennellyt isä Oiva Ahtisaari sai töitä.
- Ahtisaari kävi Oulun lyseon, kirjoitti ylioppilaaksi 1956 ja opiskeli Oulussa kansankoulun opettajaksi. Hän työskenteli yhden lukuvuoden Oulunsuun koulussa, kunnes kansainväliset tehtävät vetivät maailmanmatkaajan.
- Suomen Tasavallan presidentti 1994-2000.
