"Känniläisiä ajaa vesillä vaikka kuinka hullumaisesti", kuuluu hattulalaisen Jorma Levolan mielipide.
Hän oli mielissään jouduttuaan poliisiveneen pysäyttämäksi asiointimatkallaan Hämeenlinnassa keskiviikkona. "Enempikin saisitte liikkua, mutta eivät taida määrärahat antaa periksi."
Vanhempi konstaapeli Antti Mustjoki liikkuvasta poliisista myöntää, että valvontavene pääsee keskellä viikkoa liikkeelle vain parhailla veneilykeleillä. Valtaosa kesän paristasadasta valvontatunnista osuu viikonloppuihin.
"Enempi meistä on apua silloin, kun liikkeellä on muitakin veneilijöitä", tuumii tuttu partiokaveri, vanhempi konstaapeli Jarno Mäntylä Kanta-Hämeen poliisista.
Ilman poliisiorganisaatioitten yhteistyötä vesiliikennettä valvottaisiin vieläkin harvemmin.
Korjaukset pitävät vesillä
Hämeenlinnaan sijoitettu poliisin Lipo-3-vene on vuosimallia 1996. Rahat eivät riitä uuteen, tietävät Mustjoki ja Mäntylä.
Käsityksen vahvistaa ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäinen liikkuvan poliisin esikunnasta. Uusin liikkuvan poliisin 15 veneestä on hankittu 2002.
Vanhaa kalustoa pidetään kunnossa korjaamalla.
Säästöt ovat myös vähentäneet poliisien venekurssitusta sekä suuria pelastusharjoituksia.
Kurinalaisempaa kuin ennen
Konstaapeli Mustjoki sanoo veneilijöitten suhtautuvan säännöksiin huomattavasti paremmin kuin 20 vuotta sitten. Kansalaiset ovat alkaneet soittaa matkapuhelimilla ruorijuoppoepäilyistään samaan tapaan kuin tulee ilmoituksia rattijuopumustapauksista.
Ruorijuopumus on edelleen huomattavasti yleisempää kuin rattijuopumus.
– Jos vesilläkin laskettaisiin yleinen promilleraja 0,5:een, ruorijuoppolukema kolminkertaistuisi, arvioi Mustjoki.
Tavallisin veneilijän rike on kuitenkin pelastusliivien puuttuminen tai sammuttimen vuositarkastuksen unohtaminen.
