Mainos

Menneisyyden vangit

TSOOL-yhtyeensä keulakuvana vaikuttavan Ebbot Lundbergin tunnistaa samaksi mieheksi vain äänen perusteella.

Entinen Iggy Popin äpäräpoika Ebbot Lundberg on tätä nykyä kaftaanissa tunnelmoiva hämy.

Qstock 29.7.2007 | Jukka Turunen Muuta tekstin kokoa -+

C 0 lukijakommentti(a) V 1

The Soundtrack of Our Lives päälavalla 28.7.
Göteborgilainen Union Carbide Productions oli paras Detroit-vaikutteinen bändi Atlantin tällä puolen. Bändin live-esiintymiset olivat legendaarisia. Jokaisen sekopäisen keikan jälkeen ihmetteli, miten marakattina keikkapaikkojen kattorakenteita testaillut laulusolisti Ebbot Lundberg saattoi olla yhä hengissä.

Parikymmentä vuotta myöhemmin TSOOL-yhtyeensä keulakuvana vaikuttavan Lundbergin tunnistaa samaksi mieheksi vain äänen perusteella.

Parran ja melkoisen vatsan kasvattaneen Lundbergin musiikillinen kehitys on ollut luonnollista, mutta tavallaan myös valitettavaa. Union Carbide Productionsia on yhä ikävä.

Toki TSOOL on sekin lihaa ja verta. Elävänä bändi kuulosti enimmäkseen energiseltä ja ilahduttavan psykedeeliseltä. Varsinkin Martin Hederosin kosketinsoittimet värittivät äänimaisemaa kekseliäästi. Heikoimmillaan kuusikko junnasi keskitempoisena stadionrokkina. Kokonaisuus jäi onneksi plussan puolelle.

Häivähdys menneisyyden anarkiasta käväisi lavalla, kun kitaristi Mattias Bärjedin Gibson teki tenän. Hän jätti instrumenttinsa Lundbergin tutkittavaksi ja kapusi rumpukorokkeelle auttamaan Fredrik Sandstenia rytmityksessä. Yllättäen kitara alkoi taas soida. Lundbergin spontaani Captain Beefheart -henkinen kitarasoolo ilahdutti sekä yhtyettä että yleisöä.