Heaven & Hell ja Ajattara Qstockissa 25.7.
Jokainen paikalla ollut päättää itse, oliko Heaven & Hellin Qstock-keikan täydellinen ennalta-arvattavuus hyvä vai paha, taivas vai helvetti. Sitä saatiin, mitä tilattiin.
Klassikkolevyn mukaan uudelleen nimetty Ronnie James Dion aikakauden Black Sabbath -kokoonpano väreilee arvokasta ikämieskarismaa. Koruton perinneheavy rullaa raskaasti, mutta ei enää yhtä iskevästi kuin ennen vanhaan. Tämä huomio ei leukoja loksauttele.
Reilusti kuudenkympin paremmalle puolelle ehtinyt Dio on kuin kuivakka sadun kääpiö mustassa glitterpaidassaan, mutta ääni kantaa edelleen ihmeellisen kirkkaasti. Yleisöään Dio muistaa aina kiitellä vuolaasti ja nytkin hän oli näkevinään tuttuja kasvoja aiemmilta oman bändin kanssa tehdyiltä Oulun-reissuilta.
Tony Iommi roikottaa kaulassaan suurta ristiä, astelee edestakaisin ja taikoo kitarastaan jylhiä riffejä sekä tyylitajuisia soololurituksia. Geezer Butlerin basso pompahtelee ja kolisee metallisena.
Lajityypin kliseisiin kuuluu, että rumpalin välineistö on tarpeettoman kookas. Niinpä Vinnie Appice nousee välillä seisomaan ja paukuttelee kannujaan selin Dioon ja kumppaneihin.
Kukaan tuskin harmitteli jälkeenpäin, että setti painottui Heaven and Hell -albumiin, mutta eipä sekään tullut aivan puun takaa, että kolme tuoreen The Devil You Know -levyn kappaletta menivät täydestä.
The Bible Black nousi jopa yhdeksi vajaan puolitoistatuntisen konsertin kohokohdista. Nyrkkimeri todisti Heaven & Hellin pystyvän edelleen tuottamaan musiikkia, jolla on merkitystä.
Kuten arvata saattoi, konsertti oli rakennettu huipentumaan Heaven and Hell -kappaleeseen ja tietysti siihen kuolemattomaan riffiin, jota yleisökin pääsi hoilottamaan.
Yli 15 minuuttisen version venyttely meni liiallisuuksiin. Toisaalta hetkessä oli taikaa, kun viimeinen revitys lopulta alkoi, savupatsaat nousivat töhöttimistä ja lieskat leimusivat taustaruudulla.
Qstock-yleisö eli konsertin mukana alusta loppuun. Silti on todettava, että päälavakentällä oli enemmän väkeä silloin, kun kotimainen Amorphis lopetti osuutensa aiemmin lauantai-iltana.
Black Sabbath -nimellä oli ammoisina aikoina pelottava kaiku, mutta Iommin ja kumppaneiden bluespohjainen heavy on neljässä vuosikymmenessä muuttunut turvalliseksi viihderockiksi.
Tämä kävi ilmi, jos jaksoi astella vielä puolen yön jälkeen Kuusisaaren paviljonkiin, jossa Qstockin viimeisenä artistina esiintyi Ajattara.
Entisen Amorphis-solistin Pasi Koskisen black metal -yhtye on Noitumaa-levyn akustisuuden myötä löytänyt tuoreen ja tehokkaan tavan ilmentää puhdasta pahuutta. Ajattaran keikka oli demoninen performanssi. Arvaamattomuutta ja vaaran tuntua tarjoiltiin melkein etovuuteen asti -- ensin heaven, sitten hell.
