Mainos
Kaupallinen yhteistyö

Pitääkö työn­te­ki­jöi­den palkkoja alentaa?

PPY 21.3.2017 6:00
Mika Kuismanen

Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila esitti vastikään Helsingin Sanomissa (12.3.), että palkat Suomessa ovat 10-15 prosenttia liian korkeat ja että ”tarvitsemme vielä useita kilpailukykysopimuksia”. Nykyajalle tyypilliseen tapaan Mattilan sanomisista nousi ”älämölö”, vaikka hän puhui tärkeästä asiasta.

Eurostatin, Tilastokeskuksen ja Euroopan komission analyysejä hyödyntäen havaitaan seuraavaa. Vuosien 1999 – 2015 välisenä ajanjaksona yksikkötyökustannukset nousivat Euroalueella 28,4 % (Saksassa 17,7 %) ja Suomessa 39,1 %. Eroa kertyi siis 10,7 prosenttiyksikköä (eroa Saksaan 21.4 prosenttiyksikköä). Katsottaessa palkansaajakorvauksia palkansaajaa kohden vastaavaksi eroksi Suomen ja Euroalueen välille muodostuu 15,1 % prosenttiyksikköä (eroa Saksaan 29 prosenttiyksikköä). Miltei vastaaviin loppupäätelmiin päästään käytettäessä palkkojen ja palkkioiden kehitystä kyseisellä ajanjaksolla.

Keskustelussa on oikeutetusti huomautettu, että kahden vuoden takainen tilanne on jo vanhentunut. Näin on, mutta yhtälailla puutteellisen kuvan tilanteesta antaisi, jos katsoisimme vain vuosien 2016 – 2018 välistä ennakoitua kehitystä. On nimittäin niin, että komission ennusteen mukaan Euroalueella yksikkötyökustannukset nousevat 3,3 % ja Suomessa laskua kertyy 0,5 % kyseisellä ajanjaksolla. Analysoitaessa palkansaajakorvauksia kuva on samansuuntainen. Suomi on siis kuromassa kuilua kiinni ja kilpailukykymme on parantumassa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että kurottavaa riittää historiasta johtuen vielä useaksi vuodeksi.

Olisivatko palkanalennukset sitten oikea lääke? Eivät olisi. Nykyisessä tilanteessa kansantalous on riippuvainen kotimaisesta kysynnästä ja eritoten yksityisestä kulutuksesta. En usko, että lähivuosina viennistä muodostuu kansantaloutemme veturi. Palkkojen alennuksilla olisi myös yleistä ilmapiiriä kiristävä vaikutus. En usko, että Mattila tarkoitti palkkojen alentamista, vaan sarjaa vastaavanlaisia ”kiky-sopimuksia” kuin viime vuonna tehtiin.

Suomi on viimeaikaisesta positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta vielä takamatkalla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Nyt olisi järkevää jatkaa maltillista palkkapolitiikkaa 4-6 vuotta. Maltillisella palkkapolitiikalla tarkoitan kilpailijamaita alhaisempia palkankorotuksia.

Toivottavasti Suomessa ei enää tehtäisi viime vuoden kaltaista kilpailukykysopimuksia. Kiky-sopimus ei ollut joustavuutta lisäävä rakenneuudistus. Itse asiassa sopimus ei juuri muuttanut työmarkkinoidemme rakennetta ja toimintaa. Työmarkkinoille tarvittaisiin palkkadynamiikkaa. Palkan tulisi heijastaa paremmin tuottavuuden kehitystä ja yritysten palkanmaksukykyä. Tarvitaan siis työpaikkakohtaisia ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä ja työntekijöitä erilaisissa suhdannetilanteissa.

Työpaikkakohtainen sopiminen ei johda palkka-aleen. Yli puolet yrittäjistä on arvioinut, että vaikutus palkkoihin olisi neutraali. Yli 40 prosenttia uskoi sen nostavan ja vain 15 prosenttia arveli sen laskevan palkkoja. Kaikkein tärkeitä on kuitenkin joustavan järjestelmän mahdollistama alhaisempi työttömyys. Sitä Suomi aidosti tarvitsee.

Mika Kuismanen
Ph.D., pääekonomisti
Suomen Yrittäjät

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Vai että työpaikkakohtainen sopiminen..? Valtion alalla omassa työpaikassa on käytössä sellainen palkkausjärjestelmä, jossa työ määritellään pisteinä ja sen mukaan saadaan palkkaa. No jokavuotisissa "neuvotteluissa" tai " keskusteluissa on tullut eteen melkein jokaisella työntekijällä eteen tilanne, ettei niitä pisteitä voi nostaa, koska työnantaja haluaa säästää, eikä näin ollen työntekijälle saa nostaa pisteitä, eikä siis palkkaakaan. Ja moni on sanonut, että "pisteyttäjä" eli esimies olisi nostanut työntekijän pisteitä, kun siihen on ollut perusteita, mutta kun työnantaja on estänyt sen. Käytännössä sen on määritellyt viraston johtaja. Ja tätä on jatkunut vuodesta toiseen. Eli on hieno systeemi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän Saksassa ja Suomessa olla aika lailla samoissa palkkojen suhteen.
Vaan mihin se palkka hupenee?
Hyvähän siellä keskieuroopassa on asustella lämpimässä,täällä asuminen pelkästään vie rakennus&lämmitys kustannuksineen palkasta huomattavasti suuremman osan kuin esim. Saksassa.
Olisi paljon fiksumpaa puhua reaalitulosta,eli mitä jää käteen pakollisten kulujen jälkeen.
Mutta tätähän ei tietenkään haluta huomioida vaan annetaan tahallista väärää informaatiota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on siltikin huonommat palkat kuin suurimmassa osassa verrokkikilpailumaita. Olisi mielenkiintoista nähdä muitakin tilastoja kuin palkat. Esim paljonko keskimäärin suhteessa maakohtaisesti yritykset käyttävät uusiin investoihin yritysten voitoista, ja paljonko siitä taas jaetaan suoraan vain ulos tekemättä uusia investointeja tms, jotka ovat työpaikkojen luomisessa ensiarvoisen tärkeitä. Kyllä Suomessa on nyt joku muu asia palkkakulujakin enemmän vialla. Miksi muilla mailla talous toimii paremmilla palkoilla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maassamme puhutaan aivan liikaa kilpailukyvystämme verrattaessa sitä pahimpiin kilpailijoihimme Saksaan ja Ruotsiin. Liikaa siinä mielessä, ettei tässä keskustelussa käytetä ajankohtaisia tietoja hyväksi. Suomessa on tehty useina vuosina peräkkäin palkkasopimuksissa 0-ratkaisuja, on alennettu yritysveroa kuudella prosentilla, on tehty kiky-sopimus, joka tuo yrittäjille 2,5 miljardin euron säästöt, on siirretty satojen miljoonien edestä työnantajille kuuluneita sosiaalivakuutusmaksuja palkansaajien maksettaviksi ja samaan aikaan Saksassa ja Ruotsissa on nostettu palkkoja n. 10 prosentilla. Tuolla vanhalla kilpailukyvyttömyysmantralla työnantajatahot ovat jo rahastaneet liian kauan. Miksi ei tuoda tilastoja ja vertailuja näkyville, joissa selvitetään todellinen kilpailukykytilanne vuoden 2016 lopussa.
Suomalaisten yritysten perisynnit huono johtaminen, aikaansaamaton tuotekehitys ja heikoissa kantimissa oleva kaupankäynti ja markkinointi eivät ole palkansaajien vika. Niihin olisi yritysten panostettava omatoimisesti ja nopeasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos jää yli 5000€ käteen palkkaa, niiltä voi alentaa, tietysti perhekoko huomioonottaen... Mut jos 1200€ jää palkkaa nettona niin ei kyllä ole reilua jos niiltä viedään. Sipilä lupas ettei lapsilisiin kosketa, niin valehteli,koski kuitenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Työpaikkakohtainen sopiminen ei johda palkka-aleen" on ihan yhtä pitävä lupaus kuin jyrkin "teemme rahaa tällä" kreikkadiileistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EK elää ajatuksessa, jos kerjäläinen saa leipää hän tahtoo voita myös.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei sitä kannata työläisten palkkoja verrata esim.Saksaan.Siellä elintarvikkeet ym.ovat paljon halvempia mitä Suomessa.Entä verrataanko herrojen palkkoja ja booniksia ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkoihin nimenomaan pitäisi verrata, koska Suomessa jäädään kokoaikaisissa töissä jälkeen palkassa ja teemme pidempää työpäivää sekä joustamme enemmän. Työpaikoilla Saksassa myös työntekijöillä on edustajia päättämässä asioista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkoja ei tarvi alentaa,mutta verotuksella muuttaa niin että käteen jäävä
osuus on kaikille sama,myös kansanedustajille ja herroille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan totta, palkat on juuri tuon 10- 15 % liian suuret.
Ay änkyrät ei vain halua asiaa myöntää vaikka sen tietävät, vaan tunnetusti syöpäläisen tavoin jarrutetaan kehitystä.
Se joka vielä väittää palkkojen olevan liian pieni, ei todellakaan ymmärrä näitä asioita ja on parempi olla ihan hiljaa.
Palkkoja ei todellakaan saa nostaa 4- 7 vuoteen, ja sosiaalietuuksia on myös pudotettava 5- 10 %, samoin kaikki yli 2000€ tienaavilta tuet pois.
Ihmisillä on ostovoimaa, siitä kertoo tilastot ulkomailta tehdyistä nettiostoista.
Palkkoja ei pidä pudottaa, mutta ei myöskään nostaa, mutta etuuksiin on todellakin tehtävä leikkauksia ja kiristyksiä.
Etuudet syö jatkuvasti suurta lovea maamme varoihin ja etuuksia on aivan liikaa, kyllä jokaisen on tultava toimeen vähemmällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja paskanmarjat. Eiköhän ole kysymys siitä, että mitä eurolla saa. Palkkoja voidaan laskea, jos elinkustannukset laskevat myös. Se taitaa olla unta vaan. Palkkoja ei ole nostettu vuosikausiin, mutta miten on käynyt elinkustannusten kans?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ossin tarina

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Oulun autio keskusta

On järkyttävää, kuinka joku ARINA on saanut päättää koko Oulun kaupungin keskustan ilmeestä ja samalla kaupungin kauppa... Lue lisää...
Euroopan matkaaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.10.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image