Mainos
Kaupallinen yhteistyö

Kysymys & vastaus

PPY 21.6.2017 6:00
-
Markku Pirinen,
kehitysjohtaja,
CARITAS LÄÄKÄRIT OY

Mitä tekisin kun aina se sama työntekijä on poissa?

Vastaus: Yrittäjät, esimiehet ja koko työyhteisökin luonnollisesti toivoo, että yrityksen työntekijät olisivat mahdollisimman terveitä ja mahdollisimman vähän poissa. Ja kaikkien etuhan se olisikin, sillä silloinhan suunnitellut työt ja työlistat toteutuisivat, työarki sujuisi eikä kenenkään tarvitsi paikata tai tuurata puuttuvia työntekijöitä. Itse työntekijän kannalta taas taloudellinen tilanne säilyisi vakaana ja ennustettavana, kun sairauslomat eivät rikkoisi arkea eivätkä horjuttaisi työtulevaisuutta.

Käytännössähän tämä toive ei kuitenkaan toteudu vaan arkielämä tuo itse kenellekin väliin vaivoja ja harmeja, jotka työkykyisyyttä heikentävät. Tietysti sisulla ja ”sinnillä” voidaan välttääkin sairauslomia ja muita työstä poissaoloja, mutta yleiseksi ohjeneuvoksi ”hammasta purren töissä”-mentaliteettia ei liene syytä suosittaa. Työn teonhan pitäisi lähtökohtaisesti syntyä tunteesta ja varmuudesta, että päivän työpanoksesta ihminen kokee kykenevänsä ja haluavansa suoriutua.

Tästä kykenevyyden ja halukkuuden näkökulmasta lähestyessä avautuu mahdollisuus vaikuttaa sairauspoissaoloihin ja työssä suoriutumiseen. Yrittäjät toki tietävät jo ennestään kokemuksesta, että työyhteisössä usein juuri ne samat henkilöt vuodesta toiseen ovat töistä poissa enemmän kuin muut. Ja esimiesten ja yrittäjien pettymystä usein lisää se karukin tosiasia, että mahdollisesti jo tehdyt työn tai työajan uudelleen järjestelyt ja kevennykset eivät pitkässä juoksussa olekaan osoittautuneet pysyvästi kestäviksi ratkaisuiksi.

Kykenevyys työhön on moniulotteinen kokonaisuus. Se vaatii työntekijältään osaamista, oppimista, riittäviä fyysisiä ja henkisiä, joskus sosiaalisiakin resursseja sekä ilman muuta sopeutuvuutta. Sopeutuvuus taas on yksi muuttumattomia yksilöllisyyden eli temperamentin osa-alueita. Mikäli ihminen, jolla on matala sopeutuvuus eli matala joustamiskyky kokee työkykynsä häiriintyneen syystä tai toisesta niin on suuri vaara, että hän sopeutuvaista herkemmin ja varhemmin kokee kykenevyytensä työhön riittämättömäksi. Tästä työhön kykenevyyden näkökulmasta katsottuna matala sopeutuvuus on selkeä uhka ja riskitekijä työssä kuin työssä.

Halukkuus työhön taas koostuu motivaatiotekijöistä, joiden vuoksi ihminen ylipäätään on hakeutunut työhön. Motivaatiotekijöitä on myös hyvin monenlaisia ja yleisimmät niistä ovat tietysti palkka, työtehtävän mielekkyys, työssä etenemisen mahdollisuudet, työn antama mielihyvä sekä työn tuoma arvostus ja lisäämä itsetunto. Mutta myydessään omaa henkilökohtaista elämänsä aikaa, työntekijä koko ajan arvioi ja tarkkailee työstä saatavan hyödyn ja haitan lopputulemaa. Mikäli ihminen kokee pidempään, että työ ”syö” enemmän kuin ”antaa” niin on selvää, että työstä vetäytyminen realisoituu ja toistuu tavalla tai toisella.

Oma kokemukseni on, että jokaisen työntekijän kykenevyyttä ja halukkuutta työhön pitää ja tulee rohkeasti selvittää ja tukea koko työuran ajan. Erityisesti tämä koskee sitä paljon poissa olevaa työntekijää. Tämä selvitys- ja tukityö lankeaa puhtaasti työntekijän esimiehelle tai yrittäjälle. Siinä tehtävässä voi onnistua vain hyvä esimies, joka pystyy rakentamaan luottamuksen sillan vaikeuksienkin yli ja löytämään yhdessä työntekijän kanssa vaihtoehdot, joista ratkaisut kulloinkin valitaan. Välinpitämättömälle, ankaralle tai etäiselle esimiehelle on valitettavasti luvassa vain kylmää kyytiä ja lisää hampaiden narskuttelua.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Anu Juka, varatuomari,
Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Tarvitseeko määräaikainen työsopimus aina perusteen?

Vastaus: Ei tarvitse. Määräaikainen työsopimus voidaan työantajan aloitteesta sopia vain, jos siihen on perusteltu syy kuten työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää seikka.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut työsopimuslain muutos mahdollistaa sen, ettei määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellytä lain tarkoittamaa perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön eli palkattava henkilö on ollut TE-toimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Tällaisen työsopimuksen saa tehdä enintään vuodeksi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Johanna Ylianunti,
veroasiantuntija,
PricewaterhouseCoopers Oy

Voinko lainata osakeyhtiöltäni rahaa ja mitä siihen liittyen pitäisi huomioida? 

Vastaus: Kysymykseesi liittyy useita huomioitavia asioita. Osakeyhtiölain näkökulmasta lainanantoa yhtiön lähipiirille arvioidaan erityisesti yhtiön edun ja liiketaloudellisen perusteen olemassaolon näkökulmasta. Lähtökohtaisesti liiketapahtuma, joka vähentää osakeyhtiön varoja ilman kyseisen yhtiön toimintaan liittyvää liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Lainanannolle tulisi siis olla yhtiön toimintaan, ei osakkaan tarpeeseen liittyvä peruste. Kaikissa varojenjakotilanteissa on myös huomioitava varojenjaon yleiset edellytykset eli perustuminen viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen sekä yhtiön maksukykyisyys. Kysymyksestäsi ei ilmene, oletko kyseisen osakeyhtiön ainoa osakkeenomistaja. Edellä todetusta poiketen yksimieliset osakkeenomistajat, yhden omistajan tapauksessa ainoa osakkeenomistaja, voi päättää vapaan oman pääoman puitteissa varojenjaosta myös ilman liiketaloudellista perustetta.

Tuloverotuksessa verovuonna saadusta rahalainasta kalenterivuoden päättyessä maksamatta oleva määrä katsotaan osakkeenomistajan veronalaiseksi pääomatuloksi, jos hän, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Jos osakkeenomistaja maksaa pääomatulona verotetun osakaslainan takaisin viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen, hänellä on oikeus vähentää tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä tulonhankkimismenona pääomatuloistaan. Myös alijäämähyvitys ansiotuloista tulee kyseeseen tiettyyn määrään saakka. Tällaisesta pääomatulona verotettavasta osakaslainasta ei verottajan ohjeistuksen mukaan edellytetä perittävän korkoa, mutta siinä tapauksessa, että pääomatulona verotettavan osakaslainan tunnusmerkit eivät täyty, on korkoa kuitenkin maksettava. Muussa tapauksessa kyseessä saattaa verottajan näkökulmasta olla peitelty osinko. Tulkinta peitellystä osingosta saattaa syntyä myös jos velkakirjan ehdoista ei ilmene takaisinmaksutarkoitusta ja uskottavaa takaisinmaksuaikataulua tai velkakirjan ehtoja ei käytännössä noudateta.

MAINOS
Mainos
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi iltayöstä alkaen Lapin länsiosassa lumipyryn vuoksi. Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöstä alkaen Lapin itäosassa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sopeutumiseläkkeet

Minuakin ihmetyttää todella suuresti, että miksei Susanna Koski esimerkiksi anna mitään vinkkiä Suvi Lindeenille noista ... Lue lisää...
Älli

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image