Ydinvoimakamppailua Pyhäjoella Pro Hanhikiven riveissä puheenjohtajana käyvä "kukkahattutäti, viherpiipertäjä, kaappivihreä" ja autourheilija. Positiivinen.
Motto: Luovuttaja ei koskaan voita ja voittaja ei koskaan luovuta!
Siis, teetpä mitä tahansa, tee se niin hyvin kuin osaat ja pystyt. Ja usko onnistumiseen!
8.1.
Mitäkö kuuluu tänne?
KUVA: H. Maijala ydinvoiman rakentajat eivät ole tervetulleita Hanhikiveen
Maailmalla soditaan, Euroopassa on talouskriisi, Suomessa keskustellaan presidentin valinnasta ja mitäpä meillä täällä "ydinpitäjässä" sitten…
Maanomistuskysymyksillä hämmennetään Parhalahden kylän elämää.
Ensin Yle siteerasi Raahen Seudun tarkistamatonta uutista 2.1.12: "Raahen Seutu: Parhalahden osakaskunta taipui neuvotteluihin" (1)
Yle kuitenkin korjasi uutisointia seuraavana päivänä 3.1.12 "Päätöstä Fennovoima-neuvotteluista ei ole tehty" (2)
4.1.12 Fennovoimankin pääsi kertomaan käsityksensä asiasta Yle: "Fennovoima hieroo taas maakauppoja Hanhikivellä." (3)
Juttu sinällään vaikuttaa oikealta, vaikka otsikointi onkin harhaanjohtava. Todetaanhan jutussa kuitenkin aivan oikein, että: "Parhalahden jakokunta kiistää ponnekkaasti uudet kauppaneuvottelut Fennovoiman kanssa ja kertoo pyytäneensä vastauskirjeessä vain tarkempia tietoja ydinvoimalan vaikutuksista ranta-alueisiin".Ydinvoimalaitoksen rakentamisen kustannukset ja kannattavuus puhuttaa nyt!
Jos vähän palauttaa mieliin vanhoja uutisia niin mm. Helsingin Sanomat kirjoitti kesäkuussa 2008 otsikolla: Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta (4) mm. näin "Suomessa erityisen kiinnostavaa on se valtiollinen tuki, jota päästökaupan kautta saa ydinvoimateollisuus.
Ydinvoimayhtiöthän ovat Suomessa korostaneet, että ydinvoimaa rakennetaan markkinaehtoisella rahoituksella, ilman yhteiskunnan tukea.
Tämä pitikin paikkansa vielä 2003, jolloin Teollisuuden Voima TVO allekirjoitti ranskalaisen Arevan kanssa sopimuksen Olkiluoto kolmosen rakentamisesta Eurajoelle.
Asiat muuttuivat 2005, jolloin EU käynnisti hiilidioksidin päästökauppansa. Enää ei ydinvoima voi paistatella markkinaehtoisuudella, sillä EU ja valtio tukevat ydintuotantoa massiivisesti, ja päästökauppa on nostanut ydinvoiman taloudellista kannattavuutta vahvasti.
Tämä on yksi syy, miksi Suomessa on yhtäkkiä halukkaita ydinvoimainvestoijia jonossa ja niitä on tulossa jopa Saksasta saakka."
Tämäkään ei kuitenkaan riitä silloin, kun kustannukset karkaavat käsistä, kuten Olkiluoto 3 jo osoittaa.
Ja kun palaamme tämän päivän 8.1.12 uutisiin, Kalevan julkaiseman jutun mukaan: "Fennovoiman osakaspohja vaarassa romahtaa" (5)
Onhan jo ainakin yksi pieni osakas irtautunut hankkeesta, sitä vain ei ole täällä päin missään uutisoitu. Ruotsin Yle uutisoi 19.12.11: Katternö vill minska sin andel i Fennovoima (6) ja Katternö kauppaa nyt Fennovoiman osakkeita Ruotsiin Skellefteå Kraftille.
Olisikin mielettömän mielenkiintoista nähdä millaisilla sopimuksilla ja kustannuksilla osakkaat on sitoutettu hankkeeseen. Ja paljonkohan kyseiset kustannukset aikanaan vaikuttavat mm. kauppaketjujen (mm. S-ryhmä ja Kesko) tai elintarviketeollisuuden (mm. Valio, Atria ja Myllynparas) kuluttajahintoihin. Joka tapauksessa me kuluttajat tulemme aina maksamaan nämä kustannukset, rakennettaan sitten ydinvoimaa tai muuta. Mieluummin maksaisin, jos rahat menisivät uusiutuvan energian tuotannon rakentamiseen, kehittämiseen ja tukemiseen. Siitä hyötyisivät kaikki.
----------------------
Linkit:
(1) http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/raahen_seutu_parhalahden_osakaskunta_taipui_neuvotteluihin_3144376.html
(2) http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/quotpaatosta_fennovoima-neuvotteluista_ei_ole_tehtyquot_3146001.html
(3) http://yle.fi/alueet/oulu/2012
[/url] /01/fennovoima_hieroo_taas_maakauppoja_hanhikivella_3147202.html
(4) http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhti%C3%B6t+lyps%C3%A4v%C3%A4t+valtavia+tukiaisia+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kaupasta/1135237358597
(5) http://www.kaleva.fi/uutiset/yritystutkija-fennovoiman-osakaspohja-vaarassa-romahtaa/924696
(6) http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=233546
Reipas viikko sitten kyseltiin kovasti, miltä nyt tuntuu. Tunnustan, että vähän ärsytti, jo nämä kysymyksetkin. Eihän varsinaista asiaa ehtinyt edes ajatella, noin niin kuin tunnetasolla ja omalta kohdalta. Olinpas kyllä myrskyn silmään joutunut. Nyt se on myrsky jo laantunut hieman, mutta paineita ja laineita nousee uusia.
Tekemäämme työtä "arvostetaan" nyt jopa Pyhäjoen kunnassa, toisaalta edelleen tehdään varmasti ihan kaikki mahdollinen, ettei tekemisemme vain vaikuttaisi mihinkään, ainakaan lopputulokseen.
******
Ydinvoimakaavoitus (asema- ja yleiskaavat) on hallinto-oikeudessa. Kaavat tehtiin hyvissä ajoin ja hyväksyttiin kunnissa heti kun se oli teknisesti mahdollista. Tuolloin vuosi sitten tehdyt
päätökset olivat kovin hätiköityjä ja tietysti hökälehtien laadituista kaavoista valitettiin. Se juna kulkee siis omaa rataansa.
Laineita nostattaa jatkuva disinformaation oikominen. Kunnan kumppani Fennovoima toistuvasti kertoo julkisuudessa yhä edelleen, että heillä on hallinnassa riittävä maa-alue suunnitelmiensa toteuttamista varten. Missä ne suunnitelmat ovat? Miten ne on huomioitu kaavoituksessa?
Meille näytetään havainnekuvia laitoksesta, jossa satama ja jäähdytysveden otto on sijoitettu alueelle, jota yhtiö ei omista eikä hallinnoi. Myös yleis- ja asemakaavat on laadittu sen pohjalta. Erittäin ristiriitaista.
Viimeksi perjantaina (14.10.) Fennovoiman edustaja ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki kertoi radiohaastattelussa, ettei yhtiöllä ole aikomusta hankkia maita Hanhikiveltä pakkokeinoin, vaan se pyrkii neuvottelemalla sopimukseen. Mitä se tarkoittaa? Näitä neuvotteluja käydään ymmärtääkseni samaan tapaan, kuin neuvotellaan loppusijoitusluolaston omistavan Posivan kanssa. Oikeasti ei siis ollenkaan, vaan odotetaan, että poliittinen paine ja Pyhäjoella ilmeisesti kunnan paine hoitaisi homman. Aiheuttaa myrskyvaroituksia siellä ja täällä.
******
Sitten on tämä jälkihoito. Yksityisenä ihmisenä, en yhdistyksen edustajana, ja hyvin huolestuneena, olen kysellyt eri tahoilta tilanteeseen sopivan kriisiavun perään. Tilanteeseen ja tähän mennessä hankkeen suunnittelussa tapahtuneeseen raskaasti pettyneitä "hoidettavia" on seutukunnassa kohtuullisen iso joukko. Tämä koko ydinvoimalaprosessi on ollut kuin suuronnettomuus joka on kestänyt jo yli neljä vuotta, vaikkakaan suoranaisia kuolemantapauksia ei 5.10. (onneksi) tullutkaan. Nyt ollaan vaatimassa minulta ja Pro Hanhikivi-yhdistykseltä selvityksiä siitä, miten kriisissä eläviä ihmisiä pitäisi auttaa. Ehei, ne tahot, jotka ovat vahingon ja kriisin aiheuttaneet, ovat nyt ensisijaisesti velvollisia vahinkoja myös korjaamaan. Ne tahot sattuvat nyt olemaan sillä puolella, jolla on ylivaltaa ja voimaa, pystytäänhän sieltä tällainen pikkujuttu kuin ihmisten hyvinvointi hoitamaan, eikö vain?
******************
PS.
Samalla terveisiä täältä Pyhäjoelta kansanedustaja Mirja Vehkaperälle, joka kysyy nyt sivuillaan että "oletko iloinen Fennovoiman ratkaisusta". Tällä hetkellä 84% EI OLE iloisia. Myös minä kävin äänestämässä, vaikka en äänestäjiisi kuulukaan.
Käyköhän tässä samaan tapaan, kuin Kerolan Inkerin kyselyssä marraskuussa 2009. Tulos (01.12.2009):
95,5 % oli sitä mieltä, että Suomeen ei tarvita yhtään ydinvoimalaa lisää. Kolmea ydinvoimalaa kannatti 2.8% ja yhtä ydinvoimalaa kannatti 1,7%.
Inkerin kommentit olivat tuolloin "Kysymykset vaihtuvat säännöllisin väliajoin. ...Teen kaikista johtopäätökset, ydinvoimakyselystäkin."
Hyvinkö olette kansaa kuunnelleet ja edustaneet?
Jälleen hyvää asiaa. Fennovoima ei todellakaan ole vielä kovinkaan lähellä rakentamista, niin paljon on esteitä tiellä. Enemmän edessä kuin takana.
Naapurin tontille ei tosiaankaan saa rakentaa. Ei edes ydinvoimalaa. Fennovoima ei myöskään pysty pakkolunastamaan maita, se pitäisi hoitaa kunnan kautta. Mutta uskaltavatko kuntapäättäjät, kun vaalitkin on tulossa?
Rakentamislupa ei taida mennä hallituksessa läpi. Periaatepäätöksessä nimittäin on kirjattuna ehto, että pitäisi olla ydinjätehuolto kunnossa. Ei ole, sanoo Posiva. Ei ole eikä tule, sanoo myös Eurajoen kunta. Mutta mihin saksalaisyhtiö voisi pistää oman onkalon pystyyn? Homma on jumissa joka puolella maata, ainakin kunnallisvaaleihin asti. Todennäköisesti myös sen jälkeen.
Edelleen painotan myös suoran demokratian mahdollisuutta. Perustuslain uudistus on eduskunnan toisessa käsittelyssä, ja todennäköisesti menee läpi. Sieltä tulee hyviä työkaluja, mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Näillä voidaan äänestää ydinvoima historiaan.
http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys Matti Adolfsen
2.10.2011
Kuka oikeasti haluaa ydinvoimalan pohjoiseen?
Tämä kysymys tulee väkisinkin jälleen kerran mieleen, kun seuraa ihmisten reaktioita viimepäivien aikana. Korkein hallinto-oikeus teki oman niukkasanaisen linjauksensa, hyläten sekä Simon, että Pyhäjoen ydinvoimamaakuntakaavoista tehdyt valitukset. KHO jätti ottamatta kantaa mm. EU:n luonto- ja lintudirektiiviä koskeviin perusteluihin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkintaan, vedoten ympäristöministeriön (kaavan vahvistaja) lausumaan. Oikeuslaitoksen kanta kaavoissa tehtyihin tulkintoihin jäi saamatta, direktiivien osalta linjaa haetaan siis seuraavalta portaalta, EU:n vetoomusvaliokunnasta ja komissiolta.
Vaan miten ihmiset sitten reagoivat? Pro Hanhikiveen virtaa uusia jäseniä nyt lähes solkenaan. Mistä se kertoo? Pohjolan sanomien ydinvoimaäänestykseen osallistuneista (tilanne 2.10.) reilusta 4000 vastaajan otoksesta 76-77 % ei haluaisi Fennovoiman ydinvoimalan sijoittuvan minnekään. Mitä se kielii kansalaismielipiteestä? Niin, ja… onko sillä väliä?
Äskettäin Oulun yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus (Strauss H. 2011. For the Good of Society : public participation in the siting of nuclear and hydro power projects in Finland. University of Oulu, Faculty of Education) kertoo syitä sille, miksi Suomi näyttäytyy tutkijan ja oletettavasti myös ydinvoimayhtiöiden silmin vetovoimaiselta ja ydinvoimahankkeille fantastiselta maalta: meillä ei herätä vastustamaan huonoja isoja ideoita laajalla rintamalla ajoissa, eikä kansalaismielipiteestä paljoa tarvitse piitata myöhemmässäkään vaiheessa. Poliittista keskustelua tai avointa kansalaiskeskustelua ei aiheesta juuri käydä, puhumattakaan kansan kuulemisesta kansanäänestyksin, ei edes paikallisesti saati valtakunnan tasolla.
Kansalaisia ei haluta päästää sanomaan mielipiteitään pitkän tähtäimen energialinjauksiin. Vedotaan siihen, että "ihmiset eivät ymmärrä tarpeeksi", mutta ei avata monipuolista tiedonvälitystäkään ymmärryksen lisäämiseksi. Ainoat hanat, jotka läväytetään auki täydellä teholla, ovat ydinvoimalobbareiden tiedonvälityskanavat, joista kaikenlainen kriittinen tarkastelu puuttuu täysin. Kansalaisten kuulemiset voidaan lain kirjainta vapaasti mukaillen rajata muutamiin "vastatkaa sitten kun jotain kysytään"-tyyppisiin tilaisuuksiin ja palautteiden vastaanottamiseen, jotka siis merkitään saapuneeksi.
Straussin tutkimustulosten mukaan ydinvoima- ja vesivoimahankkeiden valmistelussa on kansalaisdemokratian toteutumisen kannalta useita puutteita . Näin onkin.
Jääkö sitten otsikon kysymys ikuisesti vastaamatta? Pyhäjoen ja Simon parinsadan ihmisen otoksen turvin (yhtiön teettämät mielipidekyselyt) Fennovoima liittolaisineen kertoo kansalaisten pohjoisessa puhkuvan ydinvoimaintoa. Onko kyseessä pieni, äänekäs ja vaikutusvaltainen joukko? Onko ydinvoiman vastustajien pieneksi ja äänekkääksi väitetty joukko todellisuudessa kuitenki suuri, mutta hiljainen? Sepä selviäisi vaikkapa tulevien kunnallisvaalien tai eurovaalien yhteydessä kansanäänestyksellä melko näppärästi. Vaan uskalletaanko totuudelle altistua?
Mielipidemittaukset todellakin kertovat ydinvoiman kansansuosion laskusta. Varsinkin nyt Fukushiman jälkeen myös tuo "en tiedä" joukko on pienentynyt merkittävästi. Pohjolan Sanomien kyselyssä se on tällä hetkellä 1%. 4541 vastaajasta 77% vaatii "ei mihinkään", mikä on tulkittava selkeänä vastalauseena ydinvoiman lisärakentamiselle.
Syyskuun alussa 10
kansalaisjärjestöä julkisti verkkoadressin, jolla vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä ydinvoimaloista ja uraanikaivoshankkeista. Adressi kerääkin mukavasti nimiä ja on saanut myös ydinvoimalobbarit selvästi hermostumaan.
http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys Matti Adolfsen
Kansalaisten mielipide ohitetaan täsmälleen Helenan kuvaamalla tavalla Suomessa. Samalla tapaa elinkeinoelämän lobbarit toimivat muuallakin, kuten esimerkiksi julkisen rakentamisen yksityistämishankkeissa. Tiedonvälitys ja lainsäädäntä on valjastettu tukemaan suurta rahaa, ei kansalaismielipidettä. Terttu Kuusela
Todellakin kansalaisten mielipiteet ja argumentit eivät ole menneet läpi missään, niin poliittisessa päätöksenteossa, virkamieskäsittelyssä/valmistelussa eikä hallintooikeukssa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Säteilyturvakeskus STUK:n toiminta pääjohtaja Jukka Laaksosen johdolla. Kun STUK:n, vielä voimassa olevan ohjeen, mukaan 5km suojavyhykkeellä saa asua enintään 200 vakituista asukasta. Molemmissa tämä luku ylittää tuon rajan reilusti, Simossa se on 3200. Ydinvoimakaavan lausunnoissa ja valituksissa tätä ei huomioitu vaan vastaus oli: "STUK:n mukaan ohje on vanhentunut ja se tullaan muuttamaan ennen rakentamisluvan myöntämistä".
Pääjohtaja jukka Laaksonen on aiemmin tiedotusvälineissa usein kertonut että; "aikoinaan vedin tuon luvun 200 hatusta". Viimeksi hän Nelosen uutisissa 26.9 kerrottiin että kevällä uusittavat ohjeet on räätälöity Fennovoimalle. Kysyttäessä miksi 200 asukkaan raja poistetaan, Laaksonen sanoi: ”Tällä hetkellä Suomen rannikolta ei löydy mitään järkevää paikkaa missä olis 5km säteellä mahdollista näin vähän väkeä. Elikkä sitä joudutaan arvioimaan uudesta näkökulmasta. Tää 200 on täysin hatusta vedetty luku, jonka aikanaan itse kirjoitin siihen”. Miten valtion laitoksen Pääjohtaja voi noin vain muuttaa ohjeen sellaiseksi mikä kulloisenkiin tilanteeseen sopii, niin ja taannehtivasti?
Näyttääkin siltä että alun alkaen Fennovoima perustettiin poliittisella päätöksellä ja kaikkien pitää toimia sen mukaisesti päämäärän saavuttamiseksi! Pentti Myllyneva
15.7.2011
Kartta, kompassi ja kumisaappaat
Vielä lisäksi hyttyskarkote ja erämieli. Kaikkea näitä tarvitaan varusteiksi, kun lähdetään tutustumaan Hanhikiven luontoon ja etsimään alueen erityismerkitystä.
Pro Hanhikivi teki keväällä Suomen Luonnonsuojelun Säätiön Itämerirahastosta saamallaan apurahalla esitteen Hanhikiven maankohoamisrannikon luonnosta. Esite kertoo, mitä poikkeuksellisia luontoarvoja niemi kätkee sisäänsä. Yli 250 kasvilajia, yli 25 uhanalaista luontotyyppiä, yli 200 havaittua lintulajia, liki 20 uhanalaista pesivää lintulajia, maisemakallioaluetta… ja sitä rataa.
Esite on poikinut palautetta, yllättäen myös kritiikkiä, ettei alueella ole palveluita ja polutkin ovat huonossa kunnossa. Pelkkää risukkoa, kuten muutama on asian ilmaissut.
Aikoinaan Hanhikivelle (siirtolohkare, Pähkinäsaaren rauhan rajakivi, valtakunnallisesti arvokas muinaismuisto) johtivat pitkospuut ja avara polku. Nyt kun mielenkiinto aluetta kohtaan on lisääntynyt, polku on ummessa ja pitkospuut lahonneet. Kivelle ei oikeastaan enää edes pääse kinttuja kastelematta.
Kunta vuokrasi alueen muutama vuosi sitten Fennovoimalle, ja ydinvoimahankkeen aikana polusta ei muutenkaan ole enää pidetty huolta. Se ehkä palvelee tavoitetta: Hanhikiveen tutustuvat eivät löydä mitä etsivät, palaavat takaisin ja ovat tehneet havaintonsa Hanhikiven risukosta, jolla ei voi olla mitään arvoa.
Hanhikivi on monimuotoisuutensa vuoksi potentiaalinen luontomatkailukohde. Aluetta kehittämällä retkeilijöille voitaisiin tarjota merellisiä luontopolkuja, opastettuja patikointireittejä, rantautumis- ja nuotiopaikkoja sekä luontokeskuspalveluja.
Risukoista puheen ollen, alueen tiukkojen suojelusääntöjen vuoksi raivaustöitä ei saa tehdä. Ydinvoimalan suunnitteleminen samoille kulmille on asia erikseen.
Hanhikivestä Helsinkiin?
Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää (no:89) asettui ehdolle eduskuntavaalissa vihreiden listalla. Vihreiden linjaa kovin hyvin tuntematta voin kuitenkin sanoa, että Hanna on ehdokkaana koko pohjoisen puolesta, Hanhikiven vuoksi. Eli syynä on vahva ympäristötietoisuus, luonnon puolesta tehtävä työ, kestävä energiapolitiikka ja voimakas ydinvoimavastaisuus, jonka Fennovoiman suunnitelma Pyhäjoen Hanhikiveen nosti pinnalle. Vaalityötä on pohjustanut aktiivinen ote yhteiskunnallisiin asioihin Kalajoen valtuustossa ja energia-asioihin Pro Hanhikiven riveissä jo paljon ennen ehdokkuuden harkitsemista.
Kansalaisaktiivisuus kotipaikan, arvokkaan luontokokonaisuuden, ekologisen elämäntavan ja kestävän energian puolesta on vienyt yhdistysaktiiveja ympäri Suomea, Saksaan, Itävaltaan ja monta kertaa Helsinkiin. Ennen "siellä jossain etelässä" niin etäisenä olleet virastot, ministeriöt ja eduskunta alkavat tuntua jo melko tutuilta, monista virkamiehistä puhumattakaan. Viekö työ Hanhikiven puolesta nyt Hannan eduskuntaan? Voisiko näkyvämpää kannanottoa ydinvoimavapaan pohjoisen puolesta ajatella!
Omalla kohdallani vaalit ovat nyt tärkeämmät kuin ehkä ikinä ennen . Koskaan aiemmin en ole perehtynyt päätöksentekoon tai tutustunut puolueisiin ja poliitikkoihin, kuten näissä vaaleissa. Siltikin olen monista asioista ihan ulkona. Politiikan seuraaminen saisi olla päivätyö, jotta pysyisi jyvällä sitä mitä missäkin päätetään ja puhutaan.
Olen myös huomannut, että poliitikot asemastaan huolimatta ovat enimmäkseen ihan tavallisia ihmisiä, kuten kuka meistä tahansa; tietämättömiä monista asioista, erehtyväisiä, mutta monet joillakin aloilla tosi taitavia. Useimmilla on esiintymistaitoa ja hyvät puhelahjat. Mistä silloin onkaan kyse, jos poliitikko itse asettaa itsensä jalustalle ja on tietävinään kaiken kaikkein parhaiten.
Toivottavasti sieltä jalustalta tippuu jossain vaiheessa. Äänestäjiä ei saa aliarvioida. Sitä ei parane tehdä edes heidän, jotka hakevat perinteisesti melko varmaa jatkopestiä eduskuntaan. Se mitä on tullut tehtyä, päätettyä tai puhuttua, tulee vastaan yllättävissä tilanteissa, kuten nyt vaikkapa Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjan muistutuksena äänestäjille. On varsinaista hurskastelua vastustaa ydinvoimaa nyt näyttävästi, jos on 1.7.2010 äänestänyt ydinvoiman puolesta tai kannattanut hankkeita muilla tavoin.
Toivottavasti saamme nyt näissä vaaleissa rehellisiä edustajia ja avointa päätöksentekoa eduskuntaan.
Helena,
Pro Hanhikivi ry:n puheenjohtaja, sitoutumaton
Vakava tilanne Japanissa ei vain tunnu hellittävän. Toistuvasti yhtä huojentavaa uutista tuntuu seuraavan aina vain entistä huonompia uutisia.
(Juuri nyt: jäähdytysyritykset epäonnistuvat yksi toisensa jälkeen!). Uutisoinnissa on hyvin ristiriitaisia ja paljon myös epätarkkoja tai vääriä tietoja. On todella vaikea muodostaa kuvaa siitä, mitä todella on tapahtunut tai tapahtumassa. Sensaatiohakuiset uutiset lyövät yli, mutta toisaalta viranomaisten tiedotus tuntuu välillä liiankin vähättelevältä. Totuus on ilmeisesti siellä jossain välimaastossa.
Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamat vahingot ovat jo nähtävillä. Uhreja on käsittämätön määrä. Vielä ei ole aavistustakaan siitä mitä vaikutuksia ydinvoimaloiden tuhoilla tulee olemaan. Tuulet ovat onneksi merelle päin ja miljoonat japanilaiset ovat ainakin toistaiseksi turvassa ydinsaasteilta. Mutta mitä vaikutuksia näillä nyt purkautuvilla ydinsaasteilla ja jäähdytykseen käytetyllä merivedellä on?
"Viimeisenä ja epätoivoisena keinona" jäähdytykseen käytetty merivesi on suoraa kosketuksissa polttoainesauvoihin ja sulavaan ytimeen. Se höyrystyy ja pääsee nyt suodattamattomana ulos, palautuu siis nyt tai myöhemin puhdistamattomana takaisin mereen.
Järistyksen ja tsunamin jälkiä voi alkaa korjata heti kun siihen voimat taas riittävät, ydinkatastrofin jälkeen alueet Japanin itärannikolla ovat pitkään asuinkelvottomia.
Emme voi rinnastaa Japanin tapahtumia Suomeen. Mikään ei ole meillä niin kuin heillä. Tällaista ei todellakaan voi tapahtua täällä. Mutta voi myös olla niin, ettemme osaa edes ajatella millaiset uhkat Suomeen saattavat kohdistua " Mitä ei voi kuvitella, sitä ei voi kuvitella, sanoo asiantuntija" (Taloussanomat 16.3.).
Eikö Suomi todellakaan pysty missään olosuhteissa tuottamaan riittävästi energiaa omiin tarpeisiin ilman ydinvoimaa? Näitä asioita viimeiset vajaa neljä vuotta pakosta päivittäin ajatelleena voi vain ihmetellä miten he Japanissa tästä kaikesta tulevat selviämään ja ottaa osaa - vaikka sytyttämällä kynttilän.
Käytin tilasuutta hyväkseni ja kävin "oman eduskuntaehdokkaani" Halmeenpään Hannan ja muutaman muun ystäväni kanssa elämäni ensimmäistä kertaa Raution nuorisoseuralla. Emme menneet nyt tanssimaan, vaikka paikka olisi siihenkin sopinut, vaan kuuntelemaan tärkeää asiaa pienenergian tuotannosta. Kuuntelimme "kilpailevaa" ehdokasta, joka on ansiokkaasti kehittänyt energiaratkaisua kotitalouksille, jotta ne voivat tuottaa tarvitsemansa energian itsenäisesti - täysin irti valtakunnan energiaverkosta.
Raution kyläyhdistys oli kutsunut bioenergiayrittäjä Juha Sipilän Fortel Components Oy:stä kertomaan, miten puhtaan energian tuotantoa, yhtä maailman nopeimmin kasvavaa alaa, toteutetaan Kempeleen ekokorttelissa. Sipilä oli muuten jokin aikaa sitten Pyhäjoellakin puhumassa samasta asiasta, pyhäjokiset vaan eivät silloin olleet asiasta erityisen kiinnostuneita. Energiaa kannattaa Sipilän mukaan tuottaa juuri siellä, missä sitä sähkönä ja lämpönä käytetään. Hyvin järkeen käypä ajatus! Hajasijoitettu uusiutuvan energian pientuotanto olisi koko maan kattavana verkostona myös huoltovarmuudeltaan aivan eri luokkaa kuin muutama jättilaitos siellä täällä.
Puuhaketta omassa voimalaitoksessaan kaasuttava, siitä sähköä tuottava ja hukkalämmöllä talot lämmittävä ekokortteli kelpaa malliesimerkiksi muuallekin, vaikka tänne Raahen seutukuntaan. Kunhan projekti selättää prototyyppivaiheen pienet käytännön pulmat ja saa kaikki säädöt kohdalleen, on systeemille selvä tilaus uusilla asuinalueilla ja varsinkin maaseutuympäristössä, jossa polttoaine voidaan hoitaa vaikka omana hankintana. Kun 2 kg puuta voi vastata energiasisällöltään yhtä litraa öljyä, ei liene tarpeen edes kysyä, kumpaa kannattaa käyttää.
Kun tähän kuvioon vielä saadaan yhdistettyä biohajoavien kotitalous- ja wc-jätteiden (myös maatalouden ja jätevedenpuhdistamojen lietteiden) hyödyntäminen biokaasuna energiaksi, on tällä tehoekopaketilla mahdollisuus ratkaista iso kasa nykyisiä huonoja käytäntöjä sekä energiantuotannon että jätevesien ja jätteiden käsittelyn osalta. Samalla poistuisi hajoavien orgaanisten ainesten aiheuttamaa metaanikuormaa ilmakehästä. Metaani on nimittäin paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin ilmastonmuutoksen pääsyynä pidetty hiilidioksidi.
Tulevaisuudessa uusiutuvan energian syöttötariffi mahdollistaa myös sähkön pientuotannon myymisen valtakunnan verkkoon ja sähkön reaaliaikainen mittaus kulutuspiikkien tarkan määrittämisen. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia pientuotannolle ja älykkäälle sähköverkolle. Pientuotannon myyminen verkkoon on jo arkipäivää mm. Saksassa, jossa sähköntuotannosta on tullut maaseudun tilojen uusi tulonlähde. Tulevaisuutta se on myös meillä, hitaasti mutta vuoren varmasti.
Sitä odotellessa, mietin tässä, mikä energiaratkaisu kannattaisi nyt valita omaan kotiin, kun energiaremontti vihdoin ja viimein pääsee alkamaan – juhannuksen jälkeen, vain 4 vuotta suunniteltua myöhemmin?
Helena - rakennusmestari, ikuinen kodinrakentaja
(kaikki asiat täällä pyörii Fennovoiman ympärillä, aina vaan)
Perjantai-iltana Pyhäjoen Parhalahdella käytiin tiukkaa keskustelua, kyseltiin ja oltiin erimieltä lähes kaikesta, kun Pro Hanhikivi ja kutsutut maanomistajat tapasivat järjestämässään keskustelutilaisuudessa Fennovoiman edustajia. Yhtiön viestintäjohtajan lausuma "ei toki tarvitse elää epätietoisuudessa", osoittautui tyhjäksi puheeksi niiden ihmisten keskuudessa, joita ydinvoimalasuunnitelmilla on piinattu jo neljättä vuotta. Yhtä lailla ollaan vastauksia vailla vielä tänäänkin.
Sijoituspaikkapäätöstä vitkutellaan nyt kesälle, ainakin yli eduskuntavaalien. Tämä tietyille tahoille varmasti sopii paremmin kuin hyvin. Alueemme istuvat kansaedustajat, ne jotka ovat voimakkaasti lobanneet hanketta ja sopineet ties mitä, saattaisivat menettää ydinvoimaäänensä vaaleissa, jos paikkakuntavalinta jo julkaistaisiin.
Vitkuttelussa voi olla toki syynä myös muuta, kuten rahoituskuviot, E.ON:in osuus, ydinvoimarakentamisen kustannusten nousu, kaavoituskysymykset, puuttuva loppusijoitusratkaisu sekä tietysti maanomistusasiat.
Yhtiöltä puuttuvia maa- ja vesialueita ei kuulemma hankkeen toteuttamiseksi tarvita, mutta uhataan kuitenkin hankkia, vaikka pakkokeinoin, jotta suunnitelmat voitaisiin toteuttaa. Varsin ristiriitaista.
Ilmoituksensa mukaan Fennovoima tutkii nyt sosioekonomisia kysymyksiä, vertailee kustannuksia ja paikkakuntien kykyä vastaanottaa ko. hanke. Olisiko se suomennettuna lähinnä sitä, että kumpi kunta tarjoaa paremmat edut?
Eikä sillä päätöksellä nyt ole enää kiire, kun kaikki tähän mennessä tarvitut päätökset (kunnissa eduskunnassa ja maakuntaliitoissa) painettiin läpi ennätysnopealla aikataululla. Niin nopealla, ettei kukaan ehtisi perehtyä selvityksiin ja varsinkaan huomaisi hankeen haittoja, heikkouksia ja järjettömyyttä.
Nyt siis kuntia ja seutukuntia kilpailutetaan. Siinä kilpailussa on Pyhäjoki kovasti ladannut panoksia, joita voisi melkein verrata "douppaamiseen", hyväksymällä maankäyttöstrategian ja kaavat mitään kyseenalaistamatta, ja teettämällä mm. Hanhikivi 2020 strategian, jonka tavoitteena on kaupitella Pyhäjoki Fennovoimalle. Strategiapaperi on kaiketi maanantaina hyväksytty kunnanhallituksessa ja tuodaan lisäasiana keskiviikon valtuustoon, mutta "tärkeimmälle taholle" eli Fennovoimalle se oli luovutettu ennakkoon jo perjantaina.
Paneelin puheenjohtaja, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila, päätti illan mielenkiintoisella tavalla omaan näkemykseensä tuoreista energiapäätöksistä. Mantilan mukaan siinä jokainen on saanut jotain: Keskusta uusiutuvan paketin (ikään kuin se olisi nimenomaan ja ainoastaan keskustan ansiota), Kokoomus ydinvoimaa (no tämä on pitkälti totta) ja Vihreät vesivoiman lisärakentamisen estymisen, viitaten arvatenkin surullisen kuuluisiin Vuotoksen ja Kollajan toteutumattomiin tekoallashankkeisiin.
Jäin pohtimaan epäloogisuutta siinä suhteessa, kuinka meitä ydinvoimasta toista mieltä olevia on toistuvasti kehotettu "pulinat pois"-tyylisillä lausahduksilla tyytymään päätöksiin. Tehtyjä päätöksiä ei saisi arvostella, eikä niihin yleensäkään puuttua, vaikka ne olisivat miten moniongelmaisia. Toisaalta samat tahot eivät näytä millään malttavan pitää omia pulinoitaan pussissa näiden toteutuskelvottomiksi todettujen allashankkeiden osalta (YVA/(Kollaja, KHO/Vuotos).
Nämähän nostetaan otsikoihin ja tarkasteluun yhä uudestaan ja uudestaan.
Onhan se yhtiöille tietysti hirveää, jos luontoarvot jossain pääsevät "pilaamaan" hyvät hankkeet.
Esimerkistä seuraa synkkä ennuste Pyhäjoelle
Senkin jälkeen, siis kun Fennovoiman hanke on todettu toteutuskelvottomaksi joko luontoarvojen tai vaikkapa rahoitusongelmien vuoksi, jää meille paikallisille ikuinen risti siitä, että tänne on ylipäätään koskaan kyseistä laitosta suunniteltu. Se tulee luultavasti nousemaan esille uudelleen ja uudelleen, jos ei uuden laitoshankkeen myötä, niin mahdollisesti loppusijoituspaikkana kuitenkin. Tämä on mielestäni täysin niiden päättäjien syytä, jotka ovat nähneet hankkeessa vain ne työpaikat ja verotulot, eivätkä ajatelleet sen pidemmälle.
***********
Positiivista valtuustosta (vaikka veroista puhuttiin)
Pyhäjoella ei tunnu olevan mitään hätää. Hyvin menee, kuten on mennyt muinakin vuosina, taloutta on osattu hoitaa pääsääntöisesti hyvin. Eilen oli kuitenkin valtuustokauteni aikana kohdalleni sattunut "kolmas historiallinen kokous". - En käyttänyt yhtään puheenvuoroa! Jaakko Jukkola sitä vastoin puhui jälleen kerran asiaa, kuten on aina puhunut. Luulenpa että Jaakko on siinäkin suhteessa poikkeus, että perehtyy asioihin aina huolella. Jaakon puheenvuoro sai kannatusta odottamattomalta taholta (kesk.).
Olisiko jopa niin, että nyt ovat muutkin alkaneet kuunnella mitä Jaakolla on asiaa, kun valtuustossa on tämä uusi "häirikkö".
Jaakko teki myös loistavan valtuustoaloitteen. Jotta edellisen kokuksen pöytäkirjasekoilu ei toistuisi, hän esitti, että vastaehdotukset kirjattaisiin jatkossa pöytäkirjaan perusteluineen. Mielenkiintoista nähdä miten tämä aloite sitten etenee.
Oli myös yllättävän lyhyt kokous, vain reippaan tunnin juttu.
Siksipä voi hyvin kysyä, että miksi ihmeessä piti tuhlata veromarkkoja ylimääräiseen kokoukseen vain vajaa viikko aikaisemmin, kun asiat olisi varmasti pystytty hoitamaan yhdellä istumalla?
***********
Kalevan kantaan
Niin ja vielä huomautus tuohon tämänpäiväiseen "Kalevan kanta" pääkirjoituksen kommenttiin: "Eduskunta on ydinvoimalle luvan antanut. Pyhäjoella vastustus ei sitä tosiasiaa muuta. Olisiko sittenkin enemmän syytä puolustaa voimalaa kuin vastustaa jyrkästi? "
Nyt on ydinvoima-asiassa tehty nämä poliittiset päätökset, jotka eivät todellakaan takaa lainmukaisuutta.
Hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja viimeisimpänä EU-tuomioistuimen tehtävä on tukia onko asiassa ja päätöksissä menetelty lakien mukaisesti. Poliittiset päätökset, vaikka kuinka laittomat, jäävät voimaan, ellei niistä valiteta. Vain valitusten kautta ne tutkitaan.
Virtaa on riittänyt viimeaikoina Pyhäjoen virkamieskunnassa ja valtuustollakin. Isoa älämölöä saadaan tarvittaessa aikaiseksi vaikka vain muutaman pöytäkirjarivin tähden. Ja nythän meteliä tarvitaan, kun yritetään osoittaa Fennovoimalle kaikin tavoin, että täällä kyllä ollaan valmiina kuin partiolaiset.
Viime viikolla Pyhäjoen valtuusto kutsuttiin siis poikkeuksellisesti koolle edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastusta pohtimaan, ei tosin Tulevaisuuden puolesta - Pro Hanhikivi (Pro H) –valtuustoryhmän toiveesta, vaan siitä syystä, ettei kirjurina toimineelle kunnanjohtajalle kelvannut Kuntaliiton lakimiesten ohje, vaan näkemykselle piti saada jääräpäisen valtuuston vahvistus.
Ryhmämme esitys oli, että 27.10. Hanhikiven asema- ja osayleiskaavat hyväksyneen kokouksen pöytäkirjaan olisi kokouksen kulun mukaisesti kirjattu ryhmän tekemät esitykset, "että osayleiskaava ei ole toteutuskelpoinen, koska kaavaehdotuksessa on puutteita, virheitä ja jopa pieniä lainvastaisuuksia eli kaavaa ei tule hyväksyä"
ja
"että asemakaavaehdotus, joka on keskeneräinen, sisältää puutteita ja mahdollisia virheitä, ja saattaa olla siis lain vastainen, ja jota ei ole lain edellyttämällä tavalla asetettu nähtäville, tulee hylätä". Esitys kaatui äänestyksellä.
Nämä hyvin tiivistetyt perustelut eivät pöytäkirjaan mahtuneet, siitä koko soppa.
Viimekädessä puheenjohtajalla on toki oikeus päättää, miten esitykset kirjataan pöytäkirjaan. Se, että kokouksen aikaan tehtyjä esityksiä ei kirjata esitetyllä tavalla (ei edes erikseen pyydettäessä) on kuitenkin Kuntaliiton antamien selkeiden ohjeiden vastainen toimintatapa ja poikkeaa myös useimmissa kunnissa vallitsevasta yleisestä käytännöstä. Pitkätkin perustelut esityksiin kirjataan
pöytäkirjan liitteiksi. Ylipäänsä esitykset tehdään muissa valtuustoissa pääsääntöisesti kirjallisina, joten ne kirjautuvat pöytäkirjaankin sellaisenaan.
Eikö näin yleisesti ole?
Pyhäjoen valtuustossa on nyt katsottu parhaaksi olla kirjaamatta mitään perusteluja mihinkään, etenkään merkittäviä päätöksiä koskien. Tietyllä tapaa tämäntyylinen toiminta onkin hyvin johdonmukaista, näin on ilmeisesti toimittu ennenkin. Joissain tapaukissa tämä on varmaankin myös hyvin tarkoituksenmukaista!
Esitykset voidaan pöytäkirjata sellaisiksi, kuin kulloinkin parhaaksi katsotaan. Näin tapahtui myös kyseistä kaavapöytäkirjan merkintää 10.11. pohtineessa valtuuston "pöytäkirjakokouksessa", jossa Pro H-ryhmän esitys hyväksyä kaavapöytäkirja muutoksin siten, että se vastaisi kokouksen kulkua ja tehtyä esitystä, tuli kirjatuksi esityksenä että, "pöytäkirjaa ei hyväksytä".
Asioista mielipiteet voivat erota jyrkästikin, ei siinä mitään tavatonta ole. Asioita käsiteltäessä, etenkin näkemyseroja aiheuttavissa tapauksissa, olisi kohtuullista sentään kirjata asiat tarkoin niin kuin ne on esitetty ja näin noudattaa yleisiä yhteisiä pelisääntöjä.
Haluavatko 9 kansanedustajaa tuhota alueella harvinaisen merikotkan pesinnän?
Oulun piirin kansanedustat esittävät ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle: " tuemme Fennovoiman sijoittamista Pyhäjoelle Hanhikivenniemeen, joka on osoittautunut sopivaksi paikaksi ydinvoimalalle. Lisäksi paikka täyttää viranomaisten vaatimukset" (netti Kaleva tänään 1.11.10).
On vissiinkin ollut hyttysten ininää näiden kansanedustajien korville kaikki ne perustelut, jotka osoittavat että Pyhäjoen Hanhikivi ei todellakaan sovi ydinvoimalan rakentamispaikaksi. Tässä vielä kertauksena muutama:
• Hanhikiven alue on koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi (IUCN-luokitus: CR) luokiteltua, EU:n luontodirektiivin liitteen I mukaista, ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyppiyhdistelmää.
• Hanhikiven alueen pesimälinnustoon kuuluu kaksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lajia, neljä vaarantuneeksi luokiteltua lajia sekä 20 EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaista lajia. Lintudirektiivin mukaisten lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden esiintymisalueella.
• Alueella pesii arkaluonteisuuden vuoksi salassa pidettävä uhanalainen laji.
• Lisäksi koko Hanhikiven alue on linnuston levähdys- ja kerääntymisalueena valtakunnallisesti tärkeä ja sijaitsee kansainvälisesti merkittävällä lintujen muuttoreitillä.
• Ja Fennovoimalla ei ole tarvittavia alueita!
Kyllä viranomaisetkin ovat todenneet, ettei hanke toteutuakseen täytä kaikkia vaatimuksia
Kun tämän salassa pidettävän lajin pesimätieto äskettäin viimein virallistettiin, piti Pyhäjoen kunnan hätäratkaisuna rajata kaavasta osa pois, jotta kaava saatiin hyväksytettyä valtuustossa. Osarajaus ei kuitenkaan tule riittämään, koska voimalaitosten ja voimalinjojen suunnittelussa tulee jättää kyseisen lajin pesimäalueilla riittävät suojavyö¬hykkeet. Pesien osalta suojavyöhyke on 2 km, muilta osin noin 500 metriä.
Miksi salassapito vuoti heti?
Kun tieto tästä erittäin uhanalaisesta salassa pidettävästä lajista tuli kuntaan, vuoti tieto jostain myös paikalliseen lehteen, joten viranomaisia sitova salaisuus on paljastettu.
Yksi juttu on johon toivoisin näiltä yhdeksältä kansanedustajalta kannanottoa.
Onko tiedossanne yhtään tapausta, että kunta olisi saanut pakkolunastusoikeuden yksityistä yhtiötä varten? Meillä ei ole. Olemme jopa melko varmoja, että kyseessä olisi ennakkotapaus ja sitähän sitten pohdittaisiin eri oikeusasteissa, voiko niin tehdä. Annetaanko saman tien oikeus kaikille, joilla on riittävästi rahaa, ottaa käyttöönsä mikä tahansa maa- tai vesialue?
Miksi Tuulikki pettää meidät?
Eikö yhdenkään kansanedustajan sanaan voi luottaa? Tuulikki lupasi kesäkuussa, että hän tulee tekemään kaikkensa, että Pyhäjoki ei saa ydinvoimalaa. Miksi olet nyt mielesi muuttanut Tuulikki Ukkola?
Ps. Pyhäjoella kaikki yrittäjätkin on laitettu lobbaamaan.
Moniko pienyrittäjä uskaltaa nyt julkisesti sanoa, ettei kannata ydinvoimahanketta, vaikka niin ajatteleekin?
Kaikki asiat eivät aina onnistu helposti tai eivät suju niin kuin on suunniteltu
Sonkajärven ampujan kiinniotto
Tähänkin piti siis sekaantua.
Puolentoista viikkoa sitten, torstai-iltana jouduimme valtakunnan uutisiinkin päässeen tapahtuman keskipisteeseen. Kotikylämme normaalisti rauhallista elämää ja kyläläisten suunnitelmia sekoittivat poliisipartioiden suorittamat etsinnät, jotka jatkuivat pitkin iltaa.
Ei tiennyt kohukarkuri joutuvansa heikoille, kun tuli Pro Hanhikiven vaikutusalueelle! Useaan otteeseen poliisin haavista livennyt nopeajalkainen "sissi" jäi lopulta kiinni Parhalahdella, kun hyvin hereillä olleet kyläläiset, ensin Sipilän nuoren herran havainnosta, paikallistivat karkurin olleen kuuluisaan Hanhikiveen johtavan tien viimeisen talon pihalla. Oli pelkästään luonnollista tehdä kierros rannassa olevilla mökeillä ja lopulta myös ihan kotipiirissä olevilla kiinteistöillä, että kaikki olisivat kunnossa.
Naapurin kesäpaikalle olikin ilmiselvästi murtauduttu. Sitähän ei tiedetty, että "Marius Vovkkevikus" oli vielä paikalla mökissä, kun poliisit viimein saapuivat. Rikkomatta tarpeettomasti paikkoja, yritti hän vielä kerran paeta poliisia takaikkunan kautta, mutta nyt olivat koirat nopeampia ja karkumatka päättyi muutaman sadan metrin pikamatkan jälkeen.
Pyhäjoen Parhalahti ja Hanhikivi ovatkin olleet tuhkatiheään valtakunnan uutisissa viime vuosina. Alamme kai kohta olla kuuluisia.
Vahtikoiran virka
Väittävät, että olemme kovia valittamaan. No sikäli tietysti totta, että näiden reilun kolmen vuoden kuluessa onkin kirjoitettu kymmenittäin vastineita, palautteita, vetoomuksia, kanteluita ja varsinaisia valituksia.
Asia vain on niin, että oikeusvaltion periaatteisiin ja demokratiaan kuuluu tietty vaikutus- ja valitusmahdollisuus, jolla pyritään varmistamaan, että päätökset tehdään oikein. Sillä niin Pyhäjoella kuin koko valtakunnassa päätös, vaikka laitonkin, on lainvoimainen, ellei siitä valiteta.
Olemme siis paljon vartioina, kun toisella puolella ovat kunnan virkamiehet, vauhditusryhmät, kauppakamarit, lehdistö (eivät tietenkään kaikki) palkkatyöläisineen ja suuryritys suurine rahoineen. Siinäpä meille on niitä Goljatteja!
Kovaa vääntöä ydinvoimala-alueesta Pyhäjoella
Pro Hanhikivi ry:n toiminta on jatkunut eduskunnan heinäkuun ydinvoimapäätöksistä huolimatta, tai oikeastaan juuri niiden vuoksi, taukoamatta. Yhdistyksen työkenttään on syksyn aikana kuulunut mm. valitus Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Myös prosessit EU:n suuntaan ovat työllistäneet. Euroopan komissiolle joulukuussa 2008 tehty kantelu edellyttää yhdistykseltä nyt täydennyksiä kansallisen tason päätöksien johdosta. Euroopan parlamentille tehty vetoomus puolestaan jonottaa Brysselissä parlamentin vetoomusvaliokunnan käsittelyyn.
Paikallisesti ovat Hanhikiven alueen osayleis- ja asemakaavat etenemässä päätöksiin valtuustossa niinkin pian, kuin nyt keskiviikkona. Kyseiset kaavat ja selostukset sisältävät puutteita, virheitä, jopa pieniä laittomuuksia, joten perusteltuja kaavavalituksia lienee näistäkin luvassa.
Vaikutamme, vastustuksesta huolimatta
Valtakunnallisesti meille on tullut kiitosta, paikallisesti ja seutukunnassa ei Pro Hanhikiven toimintaa ole kaikilla tahoilla suopein silmin seurattu. Perustelujamme ydinvoiman vastustamisessa ei haluta myöntää järkiperäisiksi tosiasioiksi, eikä kannanottojamme asioiden etenemisessä edelleenkään haluta huomioida.
Paikkoja eturivistä on kuitenkin joskus tarjolla. Vastikään Pro Hanhikivi pääsi ilmaisemaan mielipiteensä ydinjätekysymyksistä arvovaltaisen, Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman asettaman Blue Ribbon Comissio:n delegaatiolle, joka vieraili Suomessa lokakuun lopussa. Kannanotossaan yhdistys otti kantaa mm. päätöksentekoprosesseihin koskien ydinvoimahankkeita, joihin kuuluu myös Posiva Oy:n loppusijoitusluolan rakentaminen. Pro Hanhikivi ry toi esille myös Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen puutteet ydinjätehuollossa ja ilmaisi huolensa kansalaismielipiteen ohittamisesta ydinenergiakysymyksissä.
Työ siis jatkuu taukoamatta mitä yllättävimmissä yhteyksissä.