Pohjoisen ääni

Helena Maijala

Hanhikiven liepeiltä    

Ydinvoimakamppailua Pyhäjoella Pro Hanhikiven riveissä puheenjohtajana käyvä "kukkahattutäti, viherpiipertäjä, kaappivihreä" ja autourheilija. Positiivinen.
Motto: Luovuttaja ei koskaan voita ja voittaja ei koskaan luovuta!
Siis, teetpä mitä tahansa, tee se niin hyvin kuin osaat ja pystyt. Ja usko onnistumiseen!     
8.1. 

Mitäkö kuuluu tänne?

Kuva
KUVA: H. Maijala  
ydinvoiman rakentajat eivät ole tervetulleita Hanhikiveen 
Maailmalla soditaan, Euroopassa on talouskriisi, Suomessa keskustellaan presidentin valinnasta ja mitäpä meillä täällä "ydinpitäjässä" sitten…
Maanomistuskysymyksillä hämmennetään Parhalahden kylän elämää.
Ensin Yle siteerasi Raahen Seudun tarkistamatonta uutista 2.1.12: "Raahen Seutu: Parhalahden osakaskunta taipui neuvotteluihin" (1)
Yle kuitenkin korjasi uutisointia seuraavana päivänä 3.1.12 "Päätöstä Fennovoima-neuvotteluista ei ole tehty" (2)
4.1.12 Fennovoimankin pääsi kertomaan käsityksensä asiasta Yle: "Fennovoima hieroo taas maakauppoja Hanhikivellä." (3)
Juttu sinällään vaikuttaa oikealta, vaikka otsikointi onkin harhaanjohtava. Todetaanhan jutussa kuitenkin aivan oikein, että: "Parhalahden jakokunta kiistää ponnekkaasti uudet kauppaneuvottelut Fennovoiman kanssa ja kertoo pyytäneensä vastauskirjeessä vain tarkempia tietoja ydinvoimalan vaikutuksista ranta-alueisiin".
Ydinvoimalaitoksen rakentamisen kustannukset ja kannattavuus puhuttaa nyt!
Jos vähän palauttaa mieliin vanhoja uutisia niin mm. Helsingin Sanomat kirjoitti kesäkuussa 2008 otsikolla: Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta (4) mm. näin "Suomessa erityisen kiinnostavaa on se valtiollinen tuki, jota päästökaupan kautta saa ydinvoimateollisuus.
Ydinvoimayhtiöthän ovat Suomessa korostaneet, että ydinvoimaa rakennetaan markkinaehtoisella rahoituksella, ilman yhteiskunnan tukea.
Tämä pitikin paikkansa vielä 2003, jolloin Teollisuuden Voima TVO allekirjoitti ranskalaisen Arevan kanssa sopimuksen Olkiluoto kolmosen rakentamisesta Eurajoelle.
Asiat muuttuivat 2005, jolloin EU käynnisti hiilidioksidin päästökauppansa. Enää ei ydinvoima voi paistatella markkinaehtoisuudella, sillä EU ja valtio tukevat ydintuotantoa massiivisesti, ja päästökauppa on nostanut ydinvoiman taloudellista kannattavuutta vahvasti.
Tämä on yksi syy, miksi Suomessa on yhtäkkiä halukkaita ydinvoimainvestoijia jonossa ja niitä on tulossa jopa Saksasta saakka."
Tämäkään ei kuitenkaan riitä silloin, kun kustannukset karkaavat käsistä, kuten Olkiluoto 3 jo osoittaa.
Ja kun palaamme tämän päivän 8.1.12 uutisiin, Kalevan julkaiseman jutun mukaan: "Fennovoiman osakaspohja vaarassa romahtaa" (5)
Onhan jo ainakin yksi pieni osakas irtautunut hankkeesta, sitä vain ei ole täällä päin missään uutisoitu. Ruotsin Yle uutisoi 19.12.11: Katternö vill minska sin andel i Fennovoima (6) ja Katternö kauppaa nyt Fennovoiman osakkeita Ruotsiin Skellefteå Kraftille.
Olisikin mielettömän mielenkiintoista nähdä millaisilla sopimuksilla ja kustannuksilla osakkaat on sitoutettu hankkeeseen. Ja paljonkohan kyseiset kustannukset aikanaan vaikuttavat mm. kauppaketjujen (mm. S-ryhmä ja Kesko) tai elintarviketeollisuuden (mm. Valio, Atria ja Myllynparas) kuluttajahintoihin. Joka tapauksessa me kuluttajat tulemme aina maksamaan nämä kustannukset, rakennettaan sitten ydinvoimaa tai muuta. Mieluummin maksaisin, jos rahat menisivät uusiutuvan energian tuotannon rakentamiseen, kehittämiseen ja tukemiseen. Siitä hyötyisivät kaikki.
----------------------
Linkit:
(1) http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/raahen_seutu_parhalahden_osakaskunta_taipui_neuvotteluihin_3144376.html
(2) http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/quotpaatosta_fennovoima-neuvotteluista_ei_ole_tehtyquot_3146001.html
(3) http://yle.fi/alueet/oulu/2012
[/url] /01/fennovoima_hieroo_taas_maakauppoja_hanhikivella_3147202.html
(4) http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhti%C3%B6t+lyps%C3%A4v%C3%A4t+valtavia+tukiaisia+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kaupasta/1135237358597
(5) http://www.kaleva.fi/uutiset/yritystutkija-fennovoiman-osakaspohja-vaarassa-romahtaa/924696
(6) http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=233546

16.10.2011 

Syysmyrskyjä odotettavissa

Reipas viikko sitten kyseltiin kovasti, miltä nyt tuntuu. Tunnustan, että vähän ärsytti, jo nämä kysymyksetkin. Eihän varsinaista asiaa ehtinyt edes ajatella, noin niin kuin tunnetasolla ja omalta kohdalta. Olinpas kyllä myrskyn silmään joutunut. Nyt se on myrsky jo laantunut hieman, mutta paineita ja laineita nousee uusia.
Tekemäämme työtä "arvostetaan" nyt jopa Pyhäjoen kunnassa, toisaalta edelleen tehdään varmasti ihan kaikki mahdollinen, ettei tekemisemme vain vaikuttaisi mihinkään, ainakaan lopputulokseen.
******
Ydinvoimakaavoitus (asema- ja yleiskaavat) on hallinto-oikeudessa. Kaavat tehtiin hyvissä ajoin ja hyväksyttiin kunnissa heti kun se oli teknisesti mahdollista. Tuolloin vuosi sitten tehdyt päätökset olivat kovin hätiköityjä ja tietysti hökälehtien laadituista kaavoista valitettiin. Se juna kulkee siis omaa rataansa.
Laineita nostattaa jatkuva disinformaation oikominen. Kunnan kumppani Fennovoima toistuvasti kertoo julkisuudessa yhä edelleen, että heillä on hallinnassa riittävä maa-alue suunnitelmiensa toteuttamista varten. Missä ne suunnitelmat ovat? Miten ne on huomioitu kaavoituksessa?
Meille näytetään havainnekuvia laitoksesta, jossa satama ja jäähdytysveden otto on sijoitettu alueelle, jota yhtiö ei omista eikä hallinnoi. Myös yleis- ja asemakaavat on laadittu sen pohjalta. Erittäin ristiriitaista.
Viimeksi perjantaina (14.10.) Fennovoiman edustaja ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki kertoi radiohaastattelussa, ettei yhtiöllä ole aikomusta hankkia maita Hanhikiveltä pakkokeinoin, vaan se pyrkii neuvottelemalla sopimukseen. Mitä se tarkoittaa? Näitä neuvotteluja käydään ymmärtääkseni samaan tapaan, kuin neuvotellaan loppusijoitusluolaston omistavan Posivan kanssa. Oikeasti ei siis ollenkaan, vaan odotetaan, että poliittinen paine ja Pyhäjoella ilmeisesti kunnan paine hoitaisi homman. Aiheuttaa myrskyvaroituksia siellä ja täällä.
******
Sitten on tämä jälkihoito. Yksityisenä ihmisenä, en yhdistyksen edustajana, ja hyvin huolestuneena, olen kysellyt eri tahoilta tilanteeseen sopivan kriisiavun perään. Tilanteeseen ja tähän mennessä hankkeen suunnittelussa tapahtuneeseen raskaasti pettyneitä "hoidettavia" on seutukunnassa kohtuullisen iso joukko. Tämä koko ydinvoimalaprosessi on ollut kuin suuronnettomuus joka on kestänyt jo yli neljä vuotta, vaikkakaan suoranaisia kuolemantapauksia ei 5.10. (onneksi) tullutkaan. Nyt ollaan vaatimassa minulta ja Pro Hanhikivi-yhdistykseltä selvityksiä siitä, miten kriisissä eläviä ihmisiä pitäisi auttaa. Ehei, ne tahot, jotka ovat vahingon ja kriisin aiheuttaneet, ovat nyt ensisijaisesti velvollisia vahinkoja myös korjaamaan. Ne tahot sattuvat nyt olemaan sillä puolella, jolla on ylivaltaa ja voimaa, pystytäänhän sieltä tällainen pikkujuttu kuin ihmisten hyvinvointi hoitamaan, eikö vain?
******************
PS.
Samalla terveisiä täältä Pyhäjoelta kansanedustaja Mirja Vehkaperälle, joka kysyy nyt sivuillaan että "oletko iloinen Fennovoiman ratkaisusta". Tällä hetkellä 84% EI OLE iloisia. Myös minä kävin äänestämässä, vaikka en äänestäjiisi kuulukaan.
Käyköhän tässä samaan tapaan, kuin Kerolan Inkerin kyselyssä marraskuussa 2009. Tulos (01.12.2009): 95,5 % oli sitä mieltä, että Suomeen ei tarvita yhtään ydinvoimalaa lisää. Kolmea ydinvoimalaa kannatti 2.8% ja yhtä ydinvoimalaa kannatti 1,7%.
Inkerin kommentit olivat tuolloin "Kysymykset vaihtuvat säännöllisin väliajoin. ...Teen kaikista johtopäätökset, ydinvoimakyselystäkin."
Hyvinkö olette kansaa kuunnelleet ja edustaneet?

Kommentit
Jälleen hyvää asiaa. Fennovoima ei todellakaan ole vielä kovinkaan lähellä rakentamista, niin paljon on esteitä tiellä. Enemmän edessä kuin takana. Naapurin tontille ei tosiaankaan saa rakentaa. Ei edes ydinvoimalaa. Fennovoima ei myöskään pysty pakkolunastamaan maita, se pitäisi hoitaa kunnan kautta. Mutta uskaltavatko kuntapäättäjät, kun vaalitkin on tulossa? Rakentamislupa ei taida mennä hallituksessa läpi. Periaatepäätöksessä nimittäin on kirjattuna ehto, että pitäisi olla ydinjätehuolto kunnossa. Ei ole, sanoo Posiva. Ei ole eikä tule, sanoo myös Eurajoen kunta. Mutta mihin saksalaisyhtiö voisi pistää oman onkalon pystyyn? Homma on jumissa joka puolella maata, ainakin kunnallisvaaleihin asti. Todennäköisesti myös sen jälkeen. Edelleen painotan myös suoran demokratian mahdollisuutta. Perustuslain uudistus on eduskunnan toisessa käsittelyssä, ja todennäköisesti menee läpi. Sieltä tulee hyviä työkaluja, mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Näillä voidaan äänestää ydinvoima historiaan. http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys
Matti Adolfsen

2.10.2011 

Kuka oikeasti haluaa ydinvoimalan pohjoiseen?

Tämä kysymys tulee väkisinkin jälleen kerran mieleen, kun seuraa ihmisten reaktioita viimepäivien aikana. Korkein hallinto-oikeus teki oman niukkasanaisen linjauksensa, hyläten sekä Simon, että Pyhäjoen ydinvoimamaakuntakaavoista tehdyt valitukset. KHO jätti ottamatta kantaa mm. EU:n luonto- ja lintudirektiiviä koskeviin perusteluihin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkintaan, vedoten ympäristöministeriön (kaavan vahvistaja) lausumaan. Oikeuslaitoksen kanta kaavoissa tehtyihin tulkintoihin jäi saamatta, direktiivien osalta linjaa haetaan siis seuraavalta portaalta, EU:n vetoomusvaliokunnasta ja komissiolta.
Vaan miten ihmiset sitten reagoivat? Pro Hanhikiveen virtaa uusia jäseniä nyt lähes solkenaan. Mistä se kertoo? Pohjolan sanomien ydinvoimaäänestykseen osallistuneista (tilanne 2.10.) reilusta 4000 vastaajan otoksesta 76-77 % ei haluaisi Fennovoiman ydinvoimalan sijoittuvan minnekään. Mitä se kielii kansalaismielipiteestä? Niin, ja… onko sillä väliä?
Äskettäin Oulun yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus (Strauss H. 2011. For the Good of Society : public participation in the siting of nuclear and hydro power projects in Finland. University of Oulu, Faculty of Education) kertoo syitä sille, miksi Suomi näyttäytyy tutkijan ja oletettavasti myös ydinvoimayhtiöiden silmin vetovoimaiselta ja ydinvoimahankkeille fantastiselta maalta: meillä ei herätä vastustamaan huonoja isoja ideoita laajalla rintamalla ajoissa, eikä kansalaismielipiteestä paljoa tarvitse piitata myöhemmässäkään vaiheessa. Poliittista keskustelua tai avointa kansalaiskeskustelua ei aiheesta juuri käydä, puhumattakaan kansan kuulemisesta kansanäänestyksin, ei edes paikallisesti saati valtakunnan tasolla.
Kansalaisia ei haluta päästää sanomaan mielipiteitään pitkän tähtäimen energialinjauksiin. Vedotaan siihen, että "ihmiset eivät ymmärrä tarpeeksi", mutta ei avata monipuolista tiedonvälitystäkään ymmärryksen lisäämiseksi. Ainoat hanat, jotka läväytetään auki täydellä teholla, ovat ydinvoimalobbareiden tiedonvälityskanavat, joista kaikenlainen kriittinen tarkastelu puuttuu täysin. Kansalaisten kuulemiset voidaan lain kirjainta vapaasti mukaillen rajata muutamiin "vastatkaa sitten kun jotain kysytään"-tyyppisiin tilaisuuksiin ja palautteiden vastaanottamiseen, jotka siis merkitään saapuneeksi.
Straussin tutkimustulosten mukaan ydinvoima- ja vesivoimahankkeiden valmistelussa on kansalaisdemokratian toteutumisen kannalta useita puutteita . Näin onkin.
Jääkö sitten otsikon kysymys ikuisesti vastaamatta? Pyhäjoen ja Simon parinsadan ihmisen otoksen turvin (yhtiön teettämät mielipidekyselyt) Fennovoima liittolaisineen kertoo kansalaisten pohjoisessa puhkuvan ydinvoimaintoa. Onko kyseessä pieni, äänekäs ja vaikutusvaltainen joukko? Onko ydinvoiman vastustajien pieneksi ja äänekkääksi väitetty joukko todellisuudessa kuitenki suuri, mutta hiljainen? Sepä selviäisi vaikkapa tulevien kunnallisvaalien tai eurovaalien yhteydessä kansanäänestyksellä melko näppärästi. Vaan uskalletaanko totuudelle altistua?

Kommentit
Mielipidemittaukset todellakin kertovat ydinvoiman kansansuosion laskusta. Varsinkin nyt Fukushiman jälkeen myös tuo "en tiedä" joukko on pienentynyt merkittävästi. Pohjolan Sanomien kyselyssä se on tällä hetkellä 1%. 4541 vastaajasta 77% vaatii "ei mihinkään", mikä on tulkittava selkeänä vastalauseena ydinvoiman lisärakentamiselle. Syyskuun alussa 10 kansalaisjärjestöä julkisti verkkoadressin, jolla vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä ydinvoimaloista ja uraanikaivoshankkeista. Adressi kerääkin mukavasti nimiä ja on saanut myös ydinvoimalobbarit selvästi hermostumaan. http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys
Matti Adolfsen
Kansalaisten mielipide ohitetaan täsmälleen Helenan kuvaamalla tavalla Suomessa. Samalla tapaa elinkeinoelämän lobbarit toimivat muuallakin, kuten esimerkiksi julkisen rakentamisen yksityistämishankkeissa. Tiedonvälitys ja lainsäädäntä on valjastettu tukemaan suurta rahaa, ei kansalaismielipidettä.
Terttu Kuusela
Todellakin kansalaisten mielipiteet ja argumentit eivät ole menneet läpi missään, niin poliittisessa päätöksenteossa, virkamieskäsittelyssä/valmistelussa eikä hallintooikeukssa. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Säteilyturvakeskus STUK:n toiminta pääjohtaja Jukka Laaksosen johdolla. Kun STUK:n, vielä voimassa olevan ohjeen, mukaan 5km suojavyhykkeellä saa asua enintään 200 vakituista asukasta. Molemmissa tämä luku ylittää tuon rajan reilusti, Simossa se on 3200. Ydinvoimakaavan lausunnoissa ja valituksissa tätä ei huomioitu vaan vastaus oli: "STUK:n mukaan ohje on vanhentunut ja se tullaan muuttamaan ennen rakentamisluvan myöntämistä". Pääjohtaja jukka Laaksonen on aiemmin tiedotusvälineissa usein kertonut että; "aikoinaan vedin tuon luvun 200 hatusta". Viimeksi hän Nelosen uutisissa 26.9 kerrottiin että kevällä uusittavat ohjeet on räätälöity Fennovoimalle. Kysyttäessä miksi 200 asukkaan raja poistetaan, Laaksonen sanoi: ”Tällä hetkellä Suomen rannikolta ei löydy mitään järkevää paikkaa missä olis 5km säteellä mahdollista näin vähän väkeä. Elikkä sitä joudutaan arvioimaan uudesta näkökulmasta. Tää 200 on täysin hatusta vedetty luku, jonka aikanaan itse kirjoitin siihen”. Miten valtion laitoksen Pääjohtaja voi noin vain muuttaa ohjeen sellaiseksi mikä kulloisenkiin tilanteeseen sopii, niin ja taannehtivasti? Näyttääkin siltä että alun alkaen Fennovoima perustettiin poliittisella päätöksellä ja kaikkien pitää toimia sen mukaisesti päämäärän saavuttamiseksi!
Pentti Myllyneva

15.7.2011 

Kartta, kompassi ja kumisaappaat

Vielä lisäksi hyttyskarkote ja erämieli. Kaikkea näitä tarvitaan varusteiksi, kun lähdetään tutustumaan Hanhikiven luontoon ja etsimään alueen erityismerkitystä.
Pro Hanhikivi teki keväällä Suomen Luonnonsuojelun Säätiön Itämerirahastosta saamallaan apurahalla esitteen Hanhikiven maankohoamisrannikon luonnosta. Esite kertoo, mitä poikkeuksellisia luontoarvoja niemi kätkee sisäänsä. Yli 250 kasvilajia, yli 25 uhanalaista luontotyyppiä, yli 200 havaittua lintulajia, liki 20 uhanalaista pesivää lintulajia, maisemakallioaluetta… ja sitä rataa.
Esite on poikinut palautetta, yllättäen myös kritiikkiä, ettei alueella ole palveluita ja polutkin ovat huonossa kunnossa. Pelkkää risukkoa, kuten muutama on asian ilmaissut.
Aikoinaan Hanhikivelle (siirtolohkare, Pähkinäsaaren rauhan rajakivi, valtakunnallisesti arvokas muinaismuisto) johtivat pitkospuut ja avara polku. Nyt kun mielenkiinto aluetta kohtaan on lisääntynyt, polku on ummessa ja pitkospuut lahonneet. Kivelle ei oikeastaan enää edes pääse kinttuja kastelematta.
Kunta vuokrasi alueen muutama vuosi sitten Fennovoimalle, ja ydinvoimahankkeen aikana polusta ei muutenkaan ole enää pidetty huolta. Se ehkä palvelee tavoitetta: Hanhikiveen tutustuvat eivät löydä mitä etsivät, palaavat takaisin ja ovat tehneet havaintonsa Hanhikiven risukosta, jolla ei voi olla mitään arvoa.
Hanhikivi on monimuotoisuutensa vuoksi potentiaalinen luontomatkailukohde. Aluetta kehittämällä retkeilijöille voitaisiin tarjota merellisiä luontopolkuja, opastettuja patikointireittejä, rantautumis- ja nuotiopaikkoja sekä luontokeskuspalveluja.
Risukoista puheen ollen, alueen tiukkojen suojelusääntöjen vuoksi raivaustöitä ei saa tehdä. Ydinvoimalan suunnitteleminen samoille kulmille on asia erikseen.

11.4.2011 

Hanhikivestä Helsinkiin

Kuva
KUVA: Heidi K  
Pinssi 
Hanhikivestä Helsinkiin?
Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää (no:89) asettui ehdolle eduskuntavaalissa vihreiden listalla. Vihreiden linjaa kovin hyvin tuntematta voin kuitenkin sanoa, että Hanna on ehdokkaana koko pohjoisen puolesta, Hanhikiven vuoksi. Eli syynä on vahva ympäristötietoisuus, luonnon puolesta tehtävä työ, kestävä energiapolitiikka ja voimakas ydinvoimavastaisuus, jonka Fennovoiman suunnitelma Pyhäjoen Hanhikiveen nosti pinnalle. Vaalityötä on pohjustanut aktiivinen ote yhteiskunnallisiin asioihin Kalajoen valtuustossa ja energia-asioihin Pro Hanhikiven riveissä jo paljon ennen ehdokkuuden harkitsemista.
Kansalaisaktiivisuus kotipaikan, arvokkaan luontokokonaisuuden, ekologisen elämäntavan ja kestävän energian puolesta on vienyt yhdistysaktiiveja ympäri Suomea, Saksaan, Itävaltaan ja monta kertaa Helsinkiin. Ennen "siellä jossain etelässä" niin etäisenä olleet virastot, ministeriöt ja eduskunta alkavat tuntua jo melko tutuilta, monista virkamiehistä puhumattakaan. Viekö työ Hanhikiven puolesta nyt Hannan eduskuntaan? Voisiko näkyvämpää kannanottoa ydinvoimavapaan pohjoisen puolesta ajatella!
Omalla kohdallani vaalit ovat nyt tärkeämmät kuin ehkä ikinä ennen . Koskaan aiemmin en ole perehtynyt päätöksentekoon tai tutustunut puolueisiin ja poliitikkoihin, kuten näissä vaaleissa. Siltikin olen monista asioista ihan ulkona. Politiikan seuraaminen saisi olla päivätyö, jotta pysyisi jyvällä sitä mitä missäkin päätetään ja puhutaan.
Olen myös huomannut, että poliitikot asemastaan huolimatta ovat enimmäkseen ihan tavallisia ihmisiä, kuten kuka meistä tahansa; tietämättömiä monista asioista, erehtyväisiä, mutta monet joillakin aloilla tosi taitavia. Useimmilla on esiintymistaitoa ja hyvät puhelahjat. Mistä silloin onkaan kyse, jos poliitikko itse asettaa itsensä jalustalle ja on tietävinään kaiken kaikkein parhaiten.
Toivottavasti sieltä jalustalta tippuu jossain vaiheessa. Äänestäjiä ei saa aliarvioida. Sitä ei parane tehdä edes heidän, jotka hakevat perinteisesti melko varmaa jatkopestiä eduskuntaan. Se mitä on tullut tehtyä, päätettyä tai puhuttua, tulee vastaan yllättävissä tilanteissa, kuten nyt vaikkapa Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjan muistutuksena äänestäjille. On varsinaista hurskastelua vastustaa ydinvoimaa nyt näyttävästi, jos on 1.7.2010 äänestänyt ydinvoiman puolesta tai kannattanut hankkeita muilla tavoin.
Toivottavasti saamme nyt näissä vaaleissa rehellisiä edustajia ja avointa päätöksentekoa eduskuntaan.
Helena,
Pro Hanhikivi ry:n puheenjohtaja, sitoutumaton

16.3.2011 

PAINAJAINEN PITKITTYY JA PAHENEE

Vakava tilanne Japanissa ei vain tunnu hellittävän. Toistuvasti yhtä huojentavaa uutista tuntuu seuraavan aina vain entistä huonompia uutisia. (Juuri nyt: jäähdytysyritykset epäonnistuvat yksi toisensa jälkeen!). Uutisoinnissa on hyvin ristiriitaisia ja paljon myös epätarkkoja tai vääriä tietoja. On todella vaikea muodostaa kuvaa siitä, mitä todella on tapahtunut tai tapahtumassa. Sensaatiohakuiset uutiset lyövät yli, mutta toisaalta viranomaisten tiedotus tuntuu välillä liiankin vähättelevältä. Totuus on ilmeisesti siellä jossain välimaastossa. Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamat vahingot ovat jo nähtävillä. Uhreja on käsittämätön määrä. Vielä ei ole aavistustakaan siitä mitä vaikutuksia ydinvoimaloiden tuhoilla tulee olemaan. Tuulet ovat onneksi merelle päin ja miljoonat japanilaiset ovat ainakin toistaiseksi turvassa ydinsaasteilta. Mutta mitä vaikutuksia näillä nyt purkautuvilla ydinsaasteilla ja jäähdytykseen käytetyllä merivedellä on? "Viimeisenä ja epätoivoisena keinona" jäähdytykseen käytetty merivesi on suoraa kosketuksissa polttoainesauvoihin ja sulavaan ytimeen. Se höyrystyy ja pääsee nyt suodattamattomana ulos, palautuu siis nyt tai myöhemin puhdistamattomana takaisin mereen.
Järistyksen ja tsunamin jälkiä voi alkaa korjata heti kun siihen voimat taas riittävät, ydinkatastrofin jälkeen alueet Japanin itärannikolla ovat pitkään asuinkelvottomia.
Emme voi rinnastaa Japanin tapahtumia Suomeen. Mikään ei ole meillä niin kuin heillä. Tällaista ei todellakaan voi tapahtua täällä. Mutta voi myös olla niin, ettemme osaa edes ajatella millaiset uhkat Suomeen saattavat kohdistua " Mitä ei voi kuvitella, sitä ei voi kuvitella, sanoo asiantuntija" (Taloussanomat 16.3.).
Eikö Suomi todellakaan pysty missään olosuhteissa tuottamaan riittävästi energiaa omiin tarpeisiin ilman ydinvoimaa? Näitä asioita viimeiset vajaa neljä vuotta pakosta päivittäin ajatelleena voi vain ihmetellä miten he Japanissa tästä kaikesta tulevat selviämään ja ottaa osaa - vaikka sytyttämällä kynttilän.

27.2.2011 

Vihreää energiaa kotiin, työksi ja työpaikoiksi

Käytin tilasuutta hyväkseni ja kävin "oman eduskuntaehdokkaani" Halmeenpään Hannan ja muutaman muun ystäväni kanssa elämäni ensimmäistä kertaa Raution nuorisoseuralla. Emme menneet nyt tanssimaan, vaikka paikka olisi siihenkin sopinut, vaan kuuntelemaan tärkeää asiaa pienenergian tuotannosta. Kuuntelimme "kilpailevaa" ehdokasta, joka on ansiokkaasti kehittänyt energiaratkaisua kotitalouksille, jotta ne voivat tuottaa tarvitsemansa energian itsenäisesti - täysin irti valtakunnan energiaverkosta.
Raution kyläyhdistys oli kutsunut bioenergiayrittäjä Juha Sipilän Fortel Components Oy:stä kertomaan, miten puhtaan energian tuotantoa, yhtä maailman nopeimmin kasvavaa alaa, toteutetaan Kempeleen ekokorttelissa. Sipilä oli muuten jokin aikaa sitten Pyhäjoellakin puhumassa samasta asiasta, pyhäjokiset vaan eivät silloin olleet asiasta erityisen kiinnostuneita. Energiaa kannattaa Sipilän mukaan tuottaa juuri siellä, missä sitä sähkönä ja lämpönä käytetään. Hyvin järkeen käypä ajatus! Hajasijoitettu uusiutuvan energian pientuotanto olisi koko maan kattavana verkostona myös huoltovarmuudeltaan aivan eri luokkaa kuin muutama jättilaitos siellä täällä.
Puuhaketta omassa voimalaitoksessaan kaasuttava, siitä sähköä tuottava ja hukkalämmöllä talot lämmittävä ekokortteli kelpaa malliesimerkiksi muuallekin, vaikka tänne Raahen seutukuntaan. Kunhan projekti selättää prototyyppivaiheen pienet käytännön pulmat ja saa kaikki säädöt kohdalleen, on systeemille selvä tilaus uusilla asuinalueilla ja varsinkin maaseutuympäristössä, jossa polttoaine voidaan hoitaa vaikka omana hankintana. Kun 2 kg puuta voi vastata energiasisällöltään yhtä litraa öljyä, ei liene tarpeen edes kysyä, kumpaa kannattaa käyttää.
Kun tähän kuvioon vielä saadaan yhdistettyä biohajoavien kotitalous- ja wc-jätteiden (myös maatalouden ja jätevedenpuhdistamojen lietteiden) hyödyntäminen biokaasuna energiaksi, on tällä tehoekopaketilla mahdollisuus ratkaista iso kasa nykyisiä huonoja käytäntöjä sekä energiantuotannon että jätevesien ja jätteiden käsittelyn osalta. Samalla poistuisi hajoavien orgaanisten ainesten aiheuttamaa metaanikuormaa ilmakehästä. Metaani on nimittäin paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin ilmastonmuutoksen pääsyynä pidetty hiilidioksidi.
Tulevaisuudessa uusiutuvan energian syöttötariffi mahdollistaa myös sähkön pientuotannon myymisen valtakunnan verkkoon ja sähkön reaaliaikainen mittaus kulutuspiikkien tarkan määrittämisen. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia pientuotannolle ja älykkäälle sähköverkolle. Pientuotannon myyminen verkkoon on jo arkipäivää mm. Saksassa, jossa sähköntuotannosta on tullut maaseudun tilojen uusi tulonlähde. Tulevaisuutta se on myös meillä, hitaasti mutta vuoren varmasti.
Sitä odotellessa, mietin tässä, mikä energiaratkaisu kannattaisi nyt valita omaan kotiin, kun energiaremontti vihdoin ja viimein pääsee alkamaan – juhannuksen jälkeen, vain 4 vuotta suunniteltua myöhemmin?
Helena - rakennusmestari, ikuinen kodinrakentaja

18.1.2011 

Vastavoimaa ”Fenno-E.ON:lle”

(kaikki asiat täällä pyörii Fennovoiman ympärillä, aina vaan)
Perjantai-iltana Pyhäjoen Parhalahdella käytiin tiukkaa keskustelua, kyseltiin ja oltiin erimieltä lähes kaikesta, kun Pro Hanhikivi ja kutsutut maanomistajat tapasivat järjestämässään keskustelutilaisuudessa Fennovoiman edustajia. Yhtiön viestintäjohtajan lausuma "ei toki tarvitse elää epätietoisuudessa", osoittautui tyhjäksi puheeksi niiden ihmisten keskuudessa, joita ydinvoimalasuunnitelmilla on piinattu jo neljättä vuotta. Yhtä lailla ollaan vastauksia vailla vielä tänäänkin.
Sijoituspaikkapäätöstä vitkutellaan nyt kesälle, ainakin yli eduskuntavaalien. Tämä tietyille tahoille varmasti sopii paremmin kuin hyvin. Alueemme istuvat kansaedustajat, ne jotka ovat voimakkaasti lobanneet hanketta ja sopineet ties mitä, saattaisivat menettää ydinvoimaäänensä vaaleissa, jos paikkakuntavalinta jo julkaistaisiin.
Vitkuttelussa voi olla toki syynä myös muuta, kuten rahoituskuviot, E.ON:in osuus, ydinvoimarakentamisen kustannusten nousu, kaavoituskysymykset, puuttuva loppusijoitusratkaisu sekä tietysti maanomistusasiat.
Yhtiöltä puuttuvia maa- ja vesialueita ei kuulemma hankkeen toteuttamiseksi tarvita, mutta uhataan kuitenkin hankkia, vaikka pakkokeinoin, jotta suunnitelmat voitaisiin toteuttaa. Varsin ristiriitaista.
Ilmoituksensa mukaan Fennovoima tutkii nyt sosioekonomisia kysymyksiä, vertailee kustannuksia ja paikkakuntien kykyä vastaanottaa ko. hanke. Olisiko se suomennettuna lähinnä sitä, että kumpi kunta tarjoaa paremmat edut? Eikä sillä päätöksellä nyt ole enää kiire, kun kaikki tähän mennessä tarvitut päätökset (kunnissa eduskunnassa ja maakuntaliitoissa) painettiin läpi ennätysnopealla aikataululla. Niin nopealla, ettei kukaan ehtisi perehtyä selvityksiin ja varsinkaan huomaisi hankeen haittoja, heikkouksia ja järjettömyyttä.
Nyt siis kuntia ja seutukuntia kilpailutetaan. Siinä kilpailussa on Pyhäjoki kovasti ladannut panoksia, joita voisi melkein verrata "douppaamiseen", hyväksymällä maankäyttöstrategian ja kaavat mitään kyseenalaistamatta, ja teettämällä mm. Hanhikivi 2020 strategian, jonka tavoitteena on kaupitella Pyhäjoki Fennovoimalle. Strategiapaperi on kaiketi maanantaina hyväksytty kunnanhallituksessa ja tuodaan lisäasiana keskiviikon valtuustoon, mutta "tärkeimmälle taholle" eli Fennovoimalle se oli luovutettu ennakkoon jo perjantaina.

17.11.2010 

Paksua uutispuuroa Pyhäjoella

Paneelin puheenjohtaja, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila, päätti illan mielenkiintoisella tavalla omaan näkemykseensä tuoreista energiapäätöksistä. Mantilan mukaan siinä jokainen on saanut jotain: Keskusta uusiutuvan paketin (ikään kuin se olisi nimenomaan ja ainoastaan keskustan ansiota), Kokoomus ydinvoimaa (no tämä on pitkälti totta) ja Vihreät vesivoiman lisärakentamisen estymisen, viitaten arvatenkin surullisen kuuluisiin Vuotoksen ja Kollajan toteutumattomiin tekoallashankkeisiin.
Jäin pohtimaan epäloogisuutta siinä suhteessa, kuinka meitä ydinvoimasta toista mieltä olevia on toistuvasti kehotettu "pulinat pois"-tyylisillä lausahduksilla tyytymään päätöksiin. Tehtyjä päätöksiä ei saisi arvostella, eikä niihin yleensäkään puuttua, vaikka ne olisivat miten moniongelmaisia. Toisaalta samat tahot eivät näytä millään malttavan pitää omia pulinoitaan pussissa näiden toteutuskelvottomiksi todettujen allashankkeiden osalta (YVA/(Kollaja, KHO/Vuotos). Nämähän nostetaan otsikoihin ja tarkasteluun yhä uudestaan ja uudestaan.
Onhan se yhtiöille tietysti hirveää, jos luontoarvot jossain pääsevät "pilaamaan" hyvät hankkeet.
Esimerkistä seuraa synkkä ennuste Pyhäjoelle
Senkin jälkeen, siis kun Fennovoiman hanke on todettu toteutuskelvottomaksi joko luontoarvojen tai vaikkapa rahoitusongelmien vuoksi, jää meille paikallisille ikuinen risti siitä, että tänne on ylipäätään koskaan kyseistä laitosta suunniteltu. Se tulee luultavasti nousemaan esille uudelleen ja uudelleen, jos ei uuden laitoshankkeen myötä, niin mahdollisesti loppusijoituspaikkana kuitenkin. Tämä on mielestäni täysin niiden päättäjien syytä, jotka ovat nähneet hankkeessa vain ne työpaikat ja verotulot, eivätkä ajatelleet sen pidemmälle.
***********
Positiivista valtuustosta (vaikka veroista puhuttiin)
Pyhäjoella ei tunnu olevan mitään hätää. Hyvin menee, kuten on mennyt muinakin vuosina, taloutta on osattu hoitaa pääsääntöisesti hyvin. Eilen oli kuitenkin valtuustokauteni aikana kohdalleni sattunut "kolmas historiallinen kokous". - En käyttänyt yhtään puheenvuoroa! Jaakko Jukkola sitä vastoin puhui jälleen kerran asiaa, kuten on aina puhunut. Luulenpa että Jaakko on siinäkin suhteessa poikkeus, että perehtyy asioihin aina huolella. Jaakon puheenvuoro sai kannatusta odottamattomalta taholta (kesk.). Olisiko jopa niin, että nyt ovat muutkin alkaneet kuunnella mitä Jaakolla on asiaa, kun valtuustossa on tämä uusi "häirikkö".
Jaakko teki myös loistavan valtuustoaloitteen. Jotta edellisen kokuksen pöytäkirjasekoilu ei toistuisi, hän esitti, että vastaehdotukset kirjattaisiin jatkossa pöytäkirjaan perusteluineen. Mielenkiintoista nähdä miten tämä aloite sitten etenee.
Oli myös yllättävän lyhyt kokous, vain reippaan tunnin juttu. Siksipä voi hyvin kysyä, että miksi ihmeessä piti tuhlata veromarkkoja ylimääräiseen kokoukseen vain vajaa viikko aikaisemmin, kun asiat olisi varmasti pystytty hoitamaan yhdellä istumalla?
***********
Kalevan kantaan
Niin ja vielä huomautus tuohon tämänpäiväiseen "Kalevan kanta" pääkirjoituksen kommenttiin: "Eduskunta on ydinvoimalle luvan antanut. Pyhäjoella vastustus ei sitä tosiasiaa muuta. Olisiko sittenkin enemmän syytä puolustaa voimalaa kuin vastustaa jyrkästi? "
Nyt on ydinvoima-asiassa tehty nämä poliittiset päätökset, jotka eivät todellakaan takaa lainmukaisuutta. Hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja viimeisimpänä EU-tuomioistuimen tehtävä on tukia onko asiassa ja päätöksissä menetelty lakien mukaisesti. Poliittiset päätökset, vaikka kuinka laittomat, jäävät voimaan, ellei niistä valiteta. Vain valitusten kautta ne tutkitaan.

15.11.2010 

Pyhäjoella virtaa … tai myrskyää vesilasissa.

Virtaa on riittänyt viimeaikoina Pyhäjoen virkamieskunnassa ja valtuustollakin. Isoa älämölöä saadaan tarvittaessa aikaiseksi vaikka vain muutaman pöytäkirjarivin tähden. Ja nythän meteliä tarvitaan, kun yritetään osoittaa Fennovoimalle kaikin tavoin, että täällä kyllä ollaan valmiina kuin partiolaiset.
Viime viikolla Pyhäjoen valtuusto kutsuttiin siis poikkeuksellisesti koolle edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastusta pohtimaan, ei tosin Tulevaisuuden puolesta - Pro Hanhikivi (Pro H) –valtuustoryhmän toiveesta, vaan siitä syystä, ettei kirjurina toimineelle kunnanjohtajalle kelvannut Kuntaliiton lakimiesten ohje, vaan näkemykselle piti saada jääräpäisen valtuuston vahvistus.
Ryhmämme esitys oli, että 27.10. Hanhikiven asema- ja osayleiskaavat hyväksyneen kokouksen pöytäkirjaan olisi kokouksen kulun mukaisesti kirjattu ryhmän tekemät esitykset, "että osayleiskaava ei ole toteutuskelpoinen, koska kaavaehdotuksessa on puutteita, virheitä ja jopa pieniä lainvastaisuuksia eli kaavaa ei tule hyväksyä" ja "että asemakaavaehdotus, joka on keskeneräinen, sisältää puutteita ja mahdollisia virheitä, ja saattaa olla siis lain vastainen, ja jota ei ole lain edellyttämällä tavalla asetettu nähtäville, tulee hylätä". Esitys kaatui äänestyksellä.
Nämä hyvin tiivistetyt perustelut eivät pöytäkirjaan mahtuneet, siitä koko soppa.
Viimekädessä puheenjohtajalla on toki oikeus päättää, miten esitykset kirjataan pöytäkirjaan. Se, että kokouksen aikaan tehtyjä esityksiä ei kirjata esitetyllä tavalla (ei edes erikseen pyydettäessä) on kuitenkin Kuntaliiton antamien selkeiden ohjeiden vastainen toimintatapa ja poikkeaa myös useimmissa kunnissa vallitsevasta yleisestä käytännöstä. Pitkätkin perustelut esityksiin kirjataan pöytäkirjan liitteiksi. Ylipäänsä esitykset tehdään muissa valtuustoissa pääsääntöisesti kirjallisina, joten ne kirjautuvat pöytäkirjaankin sellaisenaan. Eikö näin yleisesti ole?
Pyhäjoen valtuustossa on nyt katsottu parhaaksi olla kirjaamatta mitään perusteluja mihinkään, etenkään merkittäviä päätöksiä koskien. Tietyllä tapaa tämäntyylinen toiminta onkin hyvin johdonmukaista, näin on ilmeisesti toimittu ennenkin. Joissain tapaukissa tämä on varmaankin myös hyvin tarkoituksenmukaista!
Esitykset voidaan pöytäkirjata sellaisiksi, kuin kulloinkin parhaaksi katsotaan. Näin tapahtui myös kyseistä kaavapöytäkirjan merkintää 10.11. pohtineessa valtuuston "pöytäkirjakokouksessa", jossa Pro H-ryhmän esitys hyväksyä kaavapöytäkirja muutoksin siten, että se vastaisi kokouksen kulkua ja tehtyä esitystä, tuli kirjatuksi esityksenä että, "pöytäkirjaa ei hyväksytä".
Asioista mielipiteet voivat erota jyrkästikin, ei siinä mitään tavatonta ole. Asioita käsiteltäessä, etenkin näkemyseroja aiheuttavissa tapauksissa, olisi kohtuullista sentään kirjata asiat tarkoin niin kuin ne on esitetty ja näin noudattaa yleisiä yhteisiä pelisääntöjä.

1.11.2010 

Haluavatko 9 kansanedustajaa tuhota alueella harvinaisen merikotkan pesinnän?

Oulun piirin kansanedustat esittävät ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle: " tuemme Fennovoiman sijoittamista Pyhäjoelle Hanhikivenniemeen, joka on osoittautunut sopivaksi paikaksi ydinvoimalalle. Lisäksi paikka täyttää viranomaisten vaatimukset" (netti Kaleva tänään 1.11.10).
On vissiinkin ollut hyttysten ininää näiden kansanedustajien korville kaikki ne perustelut, jotka osoittavat että Pyhäjoen Hanhikivi ei todellakaan sovi ydinvoimalan rakentamispaikaksi. Tässä vielä kertauksena muutama:
• Hanhikiven alue on koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi (IUCN-luokitus: CR) luokiteltua, EU:n luontodirektiivin liitteen I mukaista, ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyppiyhdistelmää.
• Hanhikiven alueen pesimälinnustoon kuuluu kaksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lajia, neljä vaarantuneeksi luokiteltua lajia sekä 20 EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaista lajia. Lintudirektiivin mukaisten lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden esiintymisalueella.
• Alueella pesii arkaluonteisuuden vuoksi salassa pidettävä uhanalainen laji.
• Lisäksi koko Hanhikiven alue on linnuston levähdys- ja kerääntymisalueena valtakunnallisesti tärkeä ja sijaitsee kansainvälisesti merkittävällä lintujen muuttoreitillä.
• Ja Fennovoimalla ei ole tarvittavia alueita!
Kyllä viranomaisetkin ovat todenneet, ettei hanke toteutuakseen täytä kaikkia vaatimuksia
Kun tämän salassa pidettävän lajin pesimätieto äskettäin viimein virallistettiin, piti Pyhäjoen kunnan hätäratkaisuna rajata kaavasta osa pois, jotta kaava saatiin hyväksytettyä valtuustossa. Osarajaus ei kuitenkaan tule riittämään, koska voimalaitosten ja voimalinjojen suunnittelussa tulee jättää kyseisen lajin pesimäalueilla riittävät suojavyö¬hykkeet. Pesien osalta suojavyöhyke on 2 km, muilta osin noin 500 metriä.
Miksi salassapito vuoti heti?
Kun tieto tästä erittäin uhanalaisesta salassa pidettävästä lajista tuli kuntaan, vuoti tieto jostain myös paikalliseen lehteen, joten viranomaisia sitova salaisuus on paljastettu.
Yksi juttu on johon toivoisin näiltä yhdeksältä kansanedustajalta kannanottoa.
Onko tiedossanne yhtään tapausta, että kunta olisi saanut pakkolunastusoikeuden yksityistä yhtiötä varten? Meillä ei ole. Olemme jopa melko varmoja, että kyseessä olisi ennakkotapaus ja sitähän sitten pohdittaisiin eri oikeusasteissa, voiko niin tehdä. Annetaanko saman tien oikeus kaikille, joilla on riittävästi rahaa, ottaa käyttöönsä mikä tahansa maa- tai vesialue?
Miksi Tuulikki pettää meidät?
Eikö yhdenkään kansanedustajan sanaan voi luottaa? Tuulikki lupasi kesäkuussa, että hän tulee tekemään kaikkensa, että Pyhäjoki ei saa ydinvoimalaa. Miksi olet nyt mielesi muuttanut Tuulikki Ukkola?
Ps. Pyhäjoella kaikki yrittäjätkin on laitettu lobbaamaan.
Moniko pienyrittäjä uskaltaa nyt julkisesti sanoa, ettei kannata ydinvoimahanketta, vaikka niin ajatteleekin?

27.10.2010 

Kaikki asiat eivät aina onnistu helposti tai eivät suju niin kuin on suunniteltu

Sonkajärven ampujan kiinniotto
Tähänkin piti siis sekaantua.
Puolentoista viikkoa sitten, torstai-iltana jouduimme valtakunnan uutisiinkin päässeen tapahtuman keskipisteeseen. Kotikylämme normaalisti rauhallista elämää ja kyläläisten suunnitelmia sekoittivat poliisipartioiden suorittamat etsinnät, jotka jatkuivat pitkin iltaa.
Ei tiennyt kohukarkuri joutuvansa heikoille, kun tuli Pro Hanhikiven vaikutusalueelle! Useaan otteeseen poliisin haavista livennyt nopeajalkainen "sissi" jäi lopulta kiinni Parhalahdella, kun hyvin hereillä olleet kyläläiset, ensin Sipilän nuoren herran havainnosta, paikallistivat karkurin olleen kuuluisaan Hanhikiveen johtavan tien viimeisen talon pihalla. Oli pelkästään luonnollista tehdä kierros rannassa olevilla mökeillä ja lopulta myös ihan kotipiirissä olevilla kiinteistöillä, että kaikki olisivat kunnossa.
Naapurin kesäpaikalle olikin ilmiselvästi murtauduttu. Sitähän ei tiedetty, että "Marius Vovkkevikus" oli vielä paikalla mökissä, kun poliisit viimein saapuivat. Rikkomatta tarpeettomasti paikkoja, yritti hän vielä kerran paeta poliisia takaikkunan kautta, mutta nyt olivat koirat nopeampia ja karkumatka päättyi muutaman sadan metrin pikamatkan jälkeen.
Pyhäjoen Parhalahti ja Hanhikivi ovatkin olleet tuhkatiheään valtakunnan uutisissa viime vuosina. Alamme kai kohta olla kuuluisia.
Vahtikoiran virka
Väittävät, että olemme kovia valittamaan. No sikäli tietysti totta, että näiden reilun kolmen vuoden kuluessa onkin kirjoitettu kymmenittäin vastineita, palautteita, vetoomuksia, kanteluita ja varsinaisia valituksia.
Asia vain on niin, että oikeusvaltion periaatteisiin ja demokratiaan kuuluu tietty vaikutus- ja valitusmahdollisuus, jolla pyritään varmistamaan, että päätökset tehdään oikein. Sillä niin Pyhäjoella kuin koko valtakunnassa päätös, vaikka laitonkin, on lainvoimainen, ellei siitä valiteta.
Olemme siis paljon vartioina, kun toisella puolella ovat kunnan virkamiehet, vauhditusryhmät, kauppakamarit, lehdistö (eivät tietenkään kaikki) palkkatyöläisineen ja suuryritys suurine rahoineen. Siinäpä meille on niitä Goljatteja!
Kovaa vääntöä ydinvoimala-alueesta Pyhäjoella
Pro Hanhikivi ry:n toiminta on jatkunut eduskunnan heinäkuun ydinvoimapäätöksistä huolimatta, tai oikeastaan juuri niiden vuoksi, taukoamatta. Yhdistyksen työkenttään on syksyn aikana kuulunut mm. valitus Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Myös prosessit EU:n suuntaan ovat työllistäneet. Euroopan komissiolle joulukuussa 2008 tehty kantelu edellyttää yhdistykseltä nyt täydennyksiä kansallisen tason päätöksien johdosta. Euroopan parlamentille tehty vetoomus puolestaan jonottaa Brysselissä parlamentin vetoomusvaliokunnan käsittelyyn.
Paikallisesti ovat Hanhikiven alueen osayleis- ja asemakaavat etenemässä päätöksiin valtuustossa niinkin pian, kuin nyt keskiviikkona. Kyseiset kaavat ja selostukset sisältävät puutteita, virheitä, jopa pieniä laittomuuksia, joten perusteltuja kaavavalituksia lienee näistäkin luvassa.
Vaikutamme, vastustuksesta huolimatta
Valtakunnallisesti meille on tullut kiitosta, paikallisesti ja seutukunnassa ei Pro Hanhikiven toimintaa ole kaikilla tahoilla suopein silmin seurattu. Perustelujamme ydinvoiman vastustamisessa ei haluta myöntää järkiperäisiksi tosiasioiksi, eikä kannanottojamme asioiden etenemisessä edelleenkään haluta huomioida.
Paikkoja eturivistä on kuitenkin joskus tarjolla. Vastikään Pro Hanhikivi pääsi ilmaisemaan mielipiteensä ydinjätekysymyksistä arvovaltaisen, Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman asettaman Blue Ribbon Comissio:n delegaatiolle, joka vieraili Suomessa lokakuun lopussa. Kannanotossaan yhdistys otti kantaa mm. päätöksentekoprosesseihin koskien ydinvoimahankkeita, joihin kuuluu myös Posiva Oy:n loppusijoitusluolan rakentaminen. Pro Hanhikivi ry toi esille myös Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen puutteet ydinjätehuollossa ja ilmaisi huolensa kansalaismielipiteen ohittamisesta ydinenergiakysymyksissä.
Työ siis jatkuu taukoamatta mitä yllättävimmissä yhteyksissä.

Selaa blogia
1 2

Tuoreimmat blogit
Satu Haapanen 
  • 19.2.  Lypsyrobotin lumoissa
  • Jukka Kolmonen 
  • 14.2.  Kuntauudistus neljässä minuutissa
  • Mirja Vehkaperä 
  • 14.2.  Työnteko oltava ensisijainen toimeentulo
  • Henri Löthman 
  • 12.2.  Aloiteoikeudella irti lumedemokratiasta
  • Veli-Matti Puutio 
  • 9.2.  Kauppa asiakkaan ja omistajan asialla
  • Kyösti Oikarinen 
  • 8.2.  Musta keskiviikko - kokoomuksen pullistelua
  • Yrjö Länsipuro 
  • 6.2.  Vaalien jälkeen
  • Keijo Putkonen 
  • 30.1.  Eläkeiän nosto on välttämätön
  • Terhi Mustakangas 
  • 28.1.  Kirjastot strategisessa roolissa
  • Tytti Isohookana-Asunmaa 
  • 23.1.  Mielensä pahoittajia hiihtoladuilla
  • Tytti Tuppurainen 
  • 21.1.  Lipponen kirii loppusuoralla
  • Vesa Moilanen 
  • 21.1.  Kuntakartat puhuttavat
  • Helena Maijala 
  • 8.1.  Mitäkö kuuluu tänne?
  • Antti Rantakangas 
  • 16.11.2011  Suomeen tarvitaan kasvuohjelma
  • Marjo Kolehmainen 
  • 29.10.2011  Oikeilla keinoilla nuoret saadaan töihin
  • Pertti Huuskonen 
  • 19.9.2011  Miten käy Transnistrian?
  • Rosa Liksom 
  • 16.9.2011  Tanska on karannut kaus
  • Topiantti Äikäs 
  • 23.8.2011  Urheilu* jääpallo ja postmoderni aikamme
  • Ritva-Liisa Niskanen 
  • 23.6.2011  Isältä tytölle
  • Eija Nivala 
  • 6.6.2011  Armas aika
  • Satu Tuomisto 
  • 2.6.2011  Siinä luki* että sillä on ikävä.
  • Sari Halonen 
  • 17.5.2011  Viiniä vaarasta?
  • Martti Korhonen 
  • 13.5.2011  Kuka vie* kuka vikisee?
  • Eero Vallström 
  • 27.4.2011  Muutoksen tuskaa Nokialla
  • Antti Liikkanen 
  • 22.4.2011  Yhdelle näistä pienimmistä
  • Hanna Sarkkinen 
  • 12.4.2011  Yrittäjyys ei ole vain oikeiston asia
  • Kaisa Louet 
  • 10.4.2011  Lähiruokaa kauppaan tuokaa
  • Jasmin Mäntylä 
  • 10.4.2011  Väkivalta ei ole ratkaisu
  • Tapani Tölli 
  • 10.3.2011  Tää koruntont' on kertomaa
  • Paavo J. Heinonen 
  • 9.3.2011  Miksi unohdan.
  • Lyly Rajala 
  • 8.3.2011  Järki hoi* älä jätä !
  • Petri Sirviö 
  • 3.3.2011  Pallo voisi vaihtaa paikkaa
  • Paavo Törmi 
  • 24.1.2011  Tuloeroja tasataan verotuksella
  • Ilona Suppanen 
  • 10.12.2010  Facebook* Martat ja jätelainsäädäntö
  • Sari Ilo 
  • 3.12.2010  Ajanhallinta on ajanhukkaa
  • Salla Tuomivaara 
  • 24.11.2010  Osaako pohjoinen Suomi suojella itseään?
  • J-P Aunola 
  • 1.11.2010  Kuntoilun järkevyydestä.
  • Ilpo Sulkala 
  • 30.10.2010  Matkalla...
  • Matti Kaarlejärvi 
  • 19.10.2010  Pohjoinen näkökulma
  • Kaikki blogistit
    J-P  Aunola 
    Olen Juha-Pekka Aunola. Rumpali ja kaikkitietävä. Vihaan juttutuvan retaleita, siis myös itseäni. Ra...
    Kuva
    Reino  Enbuske 
    Olen Pellosta lähtöisin. Oulussa olen asunut noin kaksi kolmasosaa elämästä eli yli 40 vuotta. Tulin...
    Kuva
    Outi  Ervasti 
    Olen Outi Ervasti, oululainen kaupunginvaltuutettu ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja sekä kaup...
    Kuva
    Veikko  Ervasti 
    Veikko Ervasti on syntyperäinen oululainen. Hän on koulutukseltaan maantieteilijä-biologi. Työuransa...
    Kuva
    Satu  Haapanen 
    Satu Haapanen on oululainen vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Hän istuu maa- ja mets...
    Kuva
    Sari  Halonen 
    Kirjoitan yhteiskunnallisista asioista, pohdin Oulua, Oulun Seutua, Pohjois-Pohjanmaata, perheiden h...
    Kuva
    Paavo J.  Heinonen 
    Pohjoisen ääni on kirskeänhauras mutta rikkumaton. Vähitellen hiljaisuuden sävyt tihkuvat kerrosten...
    Kuva
    Anne  Huotari 
    Olen tullista tullut aika uusi oululainen. Muutin Kajaanista kolme vuotta sitten Ouluun uuteen elämä...
    Kuva
    Jarmo J.  Husso 
    Avojalakane tuiralaine. Suorasanainen vaatekauppias Oulun keskustassa. Ei välttämättä yhden asian mi...
    Kuva
    Pertti  Huuskonen 
    Näissä blogeissa kommentoin ikiteekkarihengessä oululaista ja suomalaista elämänmenoa yli 30-vuotise...
    Kuva
    Sari  Ilo 
    Olen yrittäjä, työelämän kehittäjä ja johtamisen valmentaja sekä äiti. Työssäni olen etuoikeutettu k...
    Kuva
    Tytti  Isohookana-Asunmaa 
    Tytti Isohookana-Asunmaa toimi Suomen Keskustan kansanedustajana vuosina 1983–2003. Alun perin Isoho...
    Kuva
    Riikkamaaria  Jokiaho 
    Riikka Jokiaho on kuvataiteilija ja kulttuurin sekatyöläinen. Hän asuu Väylän keskellä Kolarinsaares...
    Kuva
    Matti  Kaarlejärvi 
    Mäntykustannus Oy:n toimitusjohtaja lausuja kulttuurityöntekijä ...
    Kuva
    Marjo  Kolehmainen 
    Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Blogissa otetaan kan...
    Kuva
    Jukka  Kolmonen 
    Kempeleläinen pappi ja kunnallispoliitikko sekä yrittäjä. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen lähellä...
    Kuva
    Martti  Korhonen 
    Martti Korhonen on 57-vuotias Vasemmistoliiton kansanedustaja Oulusta. Autonasentajana, taksinkuljet...
    Kuva
    Mika  Kulju 
    Kirjoituksia oman mielenkiinnon kohteista historiasta ja urheilusta, joiden parissa pääsee tekemään...
    Kuva
    Risto  Kyhälä 
    Olen Kuusamosta kotoisin oleva Helsingissä päivätyötä tekevä kiinteistöalan toimija.   ...
    Kuva
    Henri  Kylén 
    Olen 22-vuotias yhteisöpedagogian (nuorisotyön) opiskelija Haukiputaalta. Haukiputaan kunnanvaltuute...
    Kuva
    Lauri  Lajunen 
     Olen Oulun yliopiston rehtori, kemian professori sekä intohimoinen kuntoilija ja luonnossa lii...
    Kuva
    Antti  Liikkanen 
      64-vuotias Kymijoen synnyttämä psykiatri katselee kylän, maakunnan, maan, unionin ja pallon t...
    Kuva
    Rosa  Liksom 
    Rosa Liksom on Ylitorniolla syntynyt kirjailija ja taiteilija. Hän asuu nykyään Helsingissä. Lisäti...
    Kuva
    Suvi  Linden 
    Oululainen pitkän linjan poliitikko. Kohta on takana neljä kautta kansanedustajana. Päättäjänä olen...
    Kuva
    Kaisa  Louet 
    Olen Kaisa Louet, 31-vuotias sairaanhoitaja Siikalatvan Rantsilan kylältä. Olen kuusivuotiaan Tiitus...
    Kuva
    Kalle  Luhtasela 
    Olen Kalle Luhtasela. Minulla on neljä elämänuraa. Valmistuin papiksi 1986 tein ensimmäiset työvuot...
    Kuva
    Yrjö  Länsipuro 
    Tässä blogissa aion seurata maailman menoa ja peilata sitä kokemuksiini puolen vuosisadan toimittaja...
    Kuva
    Kuva
    Helena  Maijala 
    Ydinvoimakamppailua Pyhäjoella Pro Hanhikiven riveissä puheenjohtajana käyvä kukkahattutäti, viherpi...
    Kuva
    Vesa  Moilanen 
    Tässä blogissa olisi tarkoitus pähkäillä maailman menoa Kempeleläisen nuoren miehen silmin. Tyyli vo...
    Kuva
    Terhi  Mustakangas 
    Olen 35-vuotias liminkalainen vaikuttaja. Toimin Limingassa kunnanvaltuutettuna ja tarkastuslautakun...
    Kuva
    Jasmin  Mäntylä 
    Tervetuloa lukemaan ajatuksiani ja mielipiteitäni ajankohtaisista ja minua kiinnostavista asioista....
    Kuva
    Tytti  Määttä 
    Muutin syksyllä 2009 takaisin kotiseudulleni Vaalaan. Lapsuuden kotini sijaitsee Oulujokivarressa ja...
    Kuva
    Ritva-Liisa  Niskanen 
    Olen oululainen varatuomari ja perheenäiti. Yrittäjänä teen henkilöstöjohtamiseen, työoikeuteen ja k...
    Kuva
    Eija  Nivala 
    Olen Eija Nivala, 44-vuotias neljän lapsen äiti Kalajoelta. Ammatiltani olen pappi ja olen toiminut...
    Kuva
    Kyösti  Oikarinen 
    Olen Uuden Oulun yhdistymishallituksen ja Oulun kaupunginvaltuutettu. Siviilissä koulutan hammaslääk...
    Kuva
    Tiina  Partanen 
    Kirjoittelen asioista, esineistä ja ilmiöistä 34-vuotiaan opettajan syvällä rinta-äänellä. Entisenä...
    Kuva
    Hannele  Pokka 
    Hannele Pokka on ympäristöministeriön kansliapäälikkö. Nykyistä virkaansa ennen hän oli Lapin läänin...
    Kuva
    Erkki  Pulliainen 
    Oululainen emeritusprofessori Erkki Pulliainen on toiminut vihreiden kansanedustajana vuodesta 1987....
    Kuva
    Keijo  Putkonen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi). B...
    Kuva
    Veli-Matti  Puutio 
    Olen Veli-Matti Puutio, Osuuskauppa Arinan asiakasomistaja ja toimitusjohtaja. Käsittelen blogissan...
    Kuva
    Lyly  Rajala 
    Oululainen Kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. ...
    Kuva
    Antti  Rantakangas 
    Antti Rantakangas on eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja kolmannen kauden kansanedustaja...
    Kuva
    Hanna  Sarkkinen 
    on 22-vuotias oululainen vasemmistolainen kunnallispoliitikko, opiskelija-aktiivi sekä eduskuntavaal...
    Kuva
    Petri  Sirviö 
    Asun kaupungin ja metsän rajalla ja on mukava katsella molempiin suuntiin. Työskentelen oululaisen...
    Kuva
    Ilpo  Sulkala 
    Ajattelin olla mahdollisimman minä tässä blogin kirjoittamisessa eli taidanpa puuttua siis vähän kai...
    Kuva
    Ilona  Suppanen 
    Olen oululaistunut savolainen, Oulussa jo yli kaksikymmentä vuotta piintynyt, tervan, tehtaan ja jät...
    Kuva
    Satu  Tuomisto 
    Oululainen Tanssitaiteilija Kara ja tullista tullut Tanssitaiteilija Oke pähkäilevät elämänmenoa Oul...
    Kuva
    Salla  Tuomivaara 
    Olen Salla Tuomivaara, Tampereen yliopistosta valmistunut sosiologi ja Eläinsuojeluliitto Animalian...
    Kuva
    Tytti  Tuppurainen 
    Olen syntyjäni Tuiran tyttö ja nykyään keskustalainen. Poliittisesti olen edistyksellinen demari, jo...
    Kuva
    Tapani  Tölli 
    Tapani Tölli on hallinto- ja kuntaministeri ja toisen kauden kansanedustaja Tyrnävältä. Hallinto- ja...
    Kuva
    Paavo  Törmi 
    Olen SDP:n Oulunpiirin varapuheenjohtaja ja Raahen kaupunginvaltuuston jäsen, joka tulee tässä blogi...
    Kuva
    Eero  Vallström 
    Tässä blogissa tuon esille kehitystarpeita ja -ideoita yhteisten asioidemme hoitoon, taloudelliseen...
    Kuva
    Mirja  Vehkaperä 
    Olen Mirja Vehkaperä, 35-vuotias toisen kauden kansanedustaja Haukiputaalta. Eduskuntatyöni lisäksi...
    Kuva
    Topiantti  Äikäs 
    Blogissa pohdiskellaan erilaisia yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan, kaupunkielämän, urheilun sekä...
    Kuva

    TERVE24
    moottori
    Trafin tilastosivuilta lötyy tarkat tiedot eri ikäluokkien autojen hylkäysprosenteista.
    Trafin tilastosivuilta lötyy tarkat tiedot eri ikäluokkien autojen hylkäysprosenteista. Pekka Ala-aho
    Auto-Kaleva autouutiset 17.2. 
    Trafin katsastustilastot julkisiksi
    koti
    Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
    Nyöritetyt tuolit kuin räsymatot.
    Koti-Kaleva 11.2. 
    Trendeistä viis!
    hightech forum
    POLTTOPISTEESSÄ 8.12.2011 
    FT: Nokia luopumassa luksuspuhelimistaan
    kiekko-kaleva
    Nelosketjun sentteri Pekka Saarenheimo (edessä) juhlii Juho Keräsen (taustalla) iskemää 3-2-johtomaalia.
    Nelosketjun sentteri Pekka Saarenheimo (edessä) juhlii Juho Keräsen (taustalla) iskemää 3-2-johtomaalia. Juha Sinisalo
    KiekkoJuttu 21.2. 
    Lataus onnistui nappiin
    hyvä olo
    Uusi rintasyövälle altistava geenimutaatio löydettiin professori Robert Winqvistin johtamassa tutkimusryhmä.
    Uusi rintasyövälle altistava geenimutaatio löydettiin professori Robert Winqvistin johtamassa tutkimusryhmä. Tapio Maikkola
    Hyvä olo 8:53 
    Oulussa löydettiin rintasyövälle altistava geenimutaatio
    sunnuntain puheenvuoro
    Oulun avoterveydenhuollossa on kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä lasta odottaville ja pikkulapsiperheille.
    Oulun avoterveydenhuollossa on kehitetty ennaltaehkäisevää perhetyötä lasta odottaville ja pikkulapsiperheille. Jarmo Kontiainen
    Sunnuntain Puheenvuoro 9.2. 
    Apua hyvinvointineuvolasta?
    YHTEYSTIEDOT
    Tekijänoikeudet © Kaleva Oy