"Työssäni huomasin, että sairaalassa kätilön mielestä hyvin alkanut imetys ei aina jatkunutkaan kotona ihanana ja ongelmattomana". Niinpä Haataja perusti imetystukiryhmän Kajaaniin viitisen vuotta sitten. "Imetystukiryhmiä oli toki tuolloinkin, mutta ne olivat vähän salaseurantyyppisiä, vasta viimeisen neljän vuoden aikana asia on noussut enemmän esiin julkisuudessa".

Imetysdementian Haataja kertoo johtuvan pääosin silkasta väsymyksestä ja rytminmuutoksesta.

"Tavallaan ihminen onkin yhtäkkiä olemassa lasta varten. Vauvalla ei ole aikuisten rytmiä: vuorokauden ajalla ei ole vauvan tarpeille väliä."

Väsymyksen taustalla onkin juuri rytmittömyys, sillä vauvan kanssa äiti joutuu irrottautumaan siitä rytmistä, johon on tottunut. "Ja tämä vaatii aikaa sopeutua", toteaa Haataja. "Kirjailija Mervi Juusolan mukaan pienten lasten äitien aivot toimivat 60 prosentin kapasiteetilla", Haataja hymähtää, ja kertoo huomanneensa tämän myös omassa elämässään.

Miksi tämä äitejä vaivaava, väsymyksestä johtuva hajamielisyys rinnastetaan juuri imetykseen? Taustalla on äidinmaidon ja korvikkeen koostumusten eroavaisuus, selventää Haataja.

"Pullovauvat ehkä nukkuvat yöllä paremmin kuin imetetyt vauvat. Se johtuu ruuan koostumuksesta, sillä pienen vauvan suolisto on luotu helposti sulavalle rintamaidolle. Korvike on rakenteeltaan paksumpaa, ja huonommin sulavaa, ja se pitää nälän loitolla kauemmin."

Siispä yövalvomiset ja tiheät heräilyt ovat imettäjillä yleisempiä kuin syystä tai toisesta korviketta vauvalleen antavilla äideillä.

Haataja kuitenkin lohduttaa, ettei yövalvominen vauvan kanssa ole välttämättä lainkaan niin raskasta kuin luulisi: "Jos lapsi nukkuu äidin viedessä, niin äidin ja lapsen unirytmit yhtenäistyvät. Lapsen herätessä vaatimaan rintaa, on äitikin kevyen unen vaiheessa, jolloin herääminen on helpompaa."

Imettävä nainen on monella tapaa erilaisessa tilassa kuin tavallisesti. Maidontuotantoa ohjaavat hormonit, ja hormonitasapaino poikkeaa imetyksen aikana normaalista.

Hormonitasapainon muutoksista kertoo mm. kuukautisten poisjääminen. Joillakin naisilla kuukautiskierto palaa ennalleen vasta imetyksen lopettamisen jälkeen.

"Tässäkin tilanteessa voidaan syyttää hormoneja kaikesta, imetys suorastaan pehmentää äidin aivoja", naurahtaa Haataja, ja korostaa kyseessä olevan luonnon keino valmentaa äitiä hoivaamiseen ja suojelemiseen. "Toisaalta imettävä nainen on varsinainen naarasleijona: on suorastaan ihmeellistä, kuinka primitiivistä suojelunhalua äiti tuntee lastaan kohtaan".

Imettävän naisen aivoja pehmentävät imetyksen yhteydessä vapautuvat hyvän olon hormonit. "Imetys vapauttaa endorfiineja, joten usein äidit ovat imetyksen aikana hyväntuulisia", Haataja toteaa. "Kyllähän sen huomaa, kun katsoo imetystä. Se on hellyyden hetki, äiti keskittyy täysin vauvaan ja silittelee häntä".