Lapin yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan Lex Nokia ei tuo mukanaan juuri mitään uutta, sillä voimassa oleva tietosuojalaki antaa yrityksille oikeuden seurata sähköpostien tunnistetietoja väärinkäytösten estämiseksi jo nyt.

Keräämisen ehdot on kuitenkin koettu hyvin vaikeaselkoisiksi. Lex Nokiassa määriteltäisiin tarkemmin, mitä työnantaja saa tehdä ja mitä ei.

Nykyään yksityisyyden suoja takaa kirjesalaisuuden työntekijän sähköpostille. Työnantajalla on kuitenkin oikeus kieltää tietokoneen käyttö omistamissaan verkoissa muuhun kuin työasioihin työ- ja tietosuojalainsäädäntöön vedoten. Moni työpaikka on kieltänyt esimerkiksi keskustelupalstojen käytön työaikana. Jollei käyttöä ole kielletty, työntekijän nimellä olevan sähköpostin tunnisteita ei saa tarkistaa.

Riisuutumisväitteelle ei sen sijaan löydy pohjaa: henkilöä koskevan tarkastuksen saa tehdä vain lain suomat valtuudet omistava viranomainen.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä tuli voimaan 2004. Sen mukaan työnantaja voi kysyä alaiseltaan vain sellaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat suoraan työtehtävän hoitamiseen.

Rajamailla liikutaan vapaa-aikaan, harrastuksiin ja tupakointiin liittyvissä kysymyksissä. Perheestä ei tarvitse kertoa mitään, ellei kyseessä ole perhevapaisiin tai äitiyslomaan liittyvät asiat. Vapaa-aikaa koskeviin kysymyksiin työntekijä on velvollinen vastaamaan vain, jos ne liittyvät välittömästi työn hoitamiseen.

Työpaikan videovalvonnasta ja terveystarkastuksista työnantajalla on oikeus määrätä. Terveystarkastuksesta työnantaja saa vain tiedon siitä, onko työntekijä sopiva työtehtävän suorittamiseen. Kolesteroliarvot ja verenpaineet jäävät pelkästään lääkärin tietoon. Myös sairauslomasta työnantajalla on oikeus tietää vain sairauden nimi, ei sen vakavuutta tai muita yksityiskohtaisia tietoja.

Työpaikoilla on tuottanut ongelmia muun muassa alkoholin käytön valvonta. Lain mukaan päihdetesti pitäisi suorittaa aina terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Laki kuitenkin jättää määrittelemättä, kuuluuko puhallustesti kyseisiin päihdetesteihin. Puhallustestin suorittaakin usein työntekijän esimies.

Koskisen mukaan alkoholin käytön valvontaan tarvittaisiin yhtä selkeät säännöt kuin huumetestauksessa on. Huumetestejä saa tehdä rekrytoinnin yhteydessä, ja tietyin edellytyksin työnantajalla on muulloinkin oikeus pyytää työntekijältä todistusta huumetestistä.