– Parlamentin päätös on tervetullut. Se vähentää riskejä, joita kassikalat aiheuttavat Tenon luonnonlohelle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkija, tohtori Eero Niemelä arvioi.

Hänen mukaansa kielto varmistaa nykyisen tilanteen säilymisen, sillä viimeinen Tenovuonon kasvattamo kaatui konkurssiin vuonna 2004.

Niemelä kuitenkin muistuttaa, etteivät riskit poistu kokonaan. Esimerkiksi viime kesänä näytteeksi pyydetyistä lohista puoli prosenttia oli edelleen kasseista karanneita yksilöitä. Karkulaisia matkaa Tenoon muun muassa Porsangerin, Altan ja Pykeijan kasvattamoilta.

Karkulaisten pelätään levittävän tuhoisia tauteja. Erittäin vakavana uhkana pidetään myös geneettisiä muutoksia, joita voi syntyä kassikalojen sekaantuessa kutevaan luonnonlohikantaan.

Norjassa karkulaiset ovat on kasvava huolenaihe. Ne ovat jo sekoittuneet lukuisten lohijokien luonnonkantoihin.

Norjalaisista laitoksista karkasi viime vuonna pitkälti yli miljoona viljelykalaa. Se oli kaikkien aikojen pahin karkulaisvuosi ja kyseenalainen ennätys. Huolestuttavaa on se, ettei kukaan oikein tiedä mihin karkulaiset joutuvat. – Ne tuntuvat aina häviävän kuin tuhka tuuleen, WWF Suomen meriasiantuntija Sampsa Vilhunen korostaa.