Mieliä kiihottava keisarillinen romanssi
"Aloin jo 1990-luvun lopulla etsiä teatterimusikaaliksi sopivaa kotimaista ajatonta rakkausaihetta. Ajattelin, että sen täytyy olla epookki, sopia minun sävellyskynälleni ja sisältää melodista musiikkia ", paljastaa Keisarin valssin isä, tamperelainen säveltäjä Jukka Siikavire.
Sopiva aihe löytyi 1800-luvun alusta, Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja suomalaisen aatelisneidon Ulla Möllersvärdin myyttisestä romanssista, joka siirtyi 1800-luvulla suomalaiseen tarinaperimään. Samasta tarinasta muun muassa Mika Waltari kirjoitti 1944 Tanssii yli hautojen -romaaninsa.
Siikavire päätti, ettei Keisarin valssissa tyydytä olemassa oleviin kirjoituksiin. Hän pyysi käsikirjoitusavuksi tamperelaisen näytelmäkirjailijan Jorma Kairimon.
Miehet alkoivat työstää muiden töiden ohessa teatterinäyttelijöiden esitettäväksi sopivaa teatterimusikaalia - ei showmusikaalia eikä oopperaa.
Pari vuotta sitten kaksikko oli saanut valmiiksi kymmenkunta musiikkinumeroa ja käsikirjoitusrungon alun, keskikohdan ja lopun. Siinä vaiheessa tamperelaiset lähtivät tarjoamaan musikaali-ideaa suomalaisteattereille. Oulun kaupunginteatteri tarttui tarjoukseen.
Edellytykset vientituotteeksi
Musikaalin tekijät korostavat, että Keisarin valssi on rakkaustarina, vaikka Suomen historian kannalta merkittävä ajanjakso onkin käsikirjoituksen taustana ja maisemana. Musikaali jopa lähtee liikkeelle siitä, kun Aleksanteri I avaa Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 ja myöntää Suomelle autonomian
"Suomi nousee kansakunnaksi kansakuntien joukkoon", musikaalin ohjaava Oulun kaupunginteatterin johtaja Ahti Ahonen luonnehtii.
Fiktion taustalla olevat historialliset tapahtumat sekä mieliä kiihottava rakkaustarina Venäjän keisarin ja suomalaisen aatelisneidon välillä ovat sellainen yhdistelmä, jonka uskotaan sopivan myös muualle kuin suomalaisnäyttämöille.
Valtion näyttämötaidetoimikunta nosti viime vuonna Keisarin valssin kärkimusikaaliksi kotimaisen musiikkiteatterin kehittämishankkeessa. Oulun suurmusikaalilla nähtiin olevan kotimaisista hakijoista parhaat edellytykset kansainväliseen musikaalivientiin ja työn tueksi Keisarin valssi sai 30 000 euroa libreton valmistamiseen ja sävellystyöhön.
"Hanke ajoittui sattumalta samaan aikaan tämän meidän työmme kanssa. Ykköskohteeksi pääsy on antanut uskoa tekemiseemme. Olisimme tehneet Keisarin valssin joka tapauksessa, vaikkei tällaista hanketta olisi ollutkaan", Jorma Kairimo korostaa.
"Uskomme, että musikaalilla voi olla tilausta muuallakin, mutta vientiponnisteluiden aika on myöhemmin. Nyt me keskitymme täysillä kantaesityksen tekoon", Jukka Siikavire painottaa.
Mummola syksyn
toinen kantaesitys
Keisarin valssin kantaesityksen aattona nähdään pienellä näyttämöllä Oulun kaupunginteatterin syksyn toinen uutuus, lastennäytelmä Mummola.
"Mummola on lasten ja koko perheen esitys, jossa on rauhallinen tunnelma", kuvailee näytelmän tekstiä työstävä käsikirjoittaja Jukka Heinänen.
Heta Haanperän ohjaamassa ja Pirjo Valisen puvustamassa ja lavastamassa Mummolassa matkustetaan tarinoitten ja muistojen siivin menneeseen maailmaan.
Mummola pienellä näyttämöllä, kantaesitys 19.9.
Oulun kaupunginteatterin syksyn esitykset ovat jo myynnissä.
Kolmas peli ja etenkin sen kolmas erä 48 tunnin aikana oli Kärpille liikaa. Jokerit nimittäin käänsi pelin runsaassa kuudessa minuutissa 0--2:sta 3--2:een. Janne Lahden tekemä 4--2-osuma yksitoista sekuntia ennen loppua oli enää vain kosmetiikkaa. • Lue lisää
Helsinki Oululaislähtöinen Riikka Pulkkinen (s. 1980) löi itsensä kerralla läpi esikoisromaanillaan Raja (2007). Pulkkisen seuraavan teoksen odotus on venähtänyt, sillä Totta-romaanin piti alun perin ilmestyä jo viime vuoden syksyllä. • Lue lisää
LUETUIMMAT
Kerro meille
Entinen eduskunnan puhemies, valtiovarainministeri ja Oulun läänin maaherra Ahti Pekkala (kesk.), muistaa presidentti Urho Kekkosen terävänä ja nopeana miehenä, jolla oli napakka sutkautus lähes joka tilanteeseen. Mitä muistat Kekkosesta? Tapasitko hänet joskus? Muistatko jonkin hänen verbaalisista sutkautuksistaan?
• Lue lisää
