Luonnonkuidut palaavat autoihin
Auton kierrätettävyys on jo lailla määritelty, minkä lisäksi pyritään lähelle täydellisyyttä eli sataa prosenttia. Mutta ympäristöystävällisyyteen kuuluu myös tarinan alku eli auton valmistus, johon PSA Peugeot Citroën on paneutunut toden teolla.
Luonnonmateriaaleja
PSA Peugeot Citroënilla kestävästä kehityksestä vastaava Virginie de Chassey muistuttaa, että yhtiö haluaa kantaa sosiaalisen vastuunsa, ja jatkaa että sosiaalisesta omastatunnosta on pidetty ensi vuonna huolta jo kahden sadan vuoden ajan.
Yhtenä vakuutena ympäristöajattelusta ovat konsernin tehtaat, jotka kaikki täyttävät ISO 14001-normin vaatimukset. Toisin sanoen käytetään mahdollisimman vähän energiaa ja tuotannossa syntyvien materiaalien ja nesteiden kierrätys on hoidettu huolellisesti.
Yksi tie matkalla kohti puhtaampaa ympäristöä on eräänlainen paluu menneisyyteen. Kun autojen aikakausi alkoi, ne valmistettiin metallista ja puusta. Materiaaleista, joita oli helposti saatavissa. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin alkoi muovin osuus autoissa kasvaa, osin sen helpon saatavuuden ja toisaalta muovin suhteellisen halvan hinnan ansiosta. Lisäperusteet muovin käyttöön olivat sen keveys ja helppo muunneltavuus niin muodon kuin ominaisuuksien suhteen.
Sinällään kätevän muovin huonoja puolia ovat sen valmistuksessa käytettävät aineet ja metodit, sillä suuri osa aineista on öljypohjaisia ja valmistusprosessissa tarvitaan paljon energiaa.
Öljyn ja muovin valmistuksessa käytettävien materiaalien hintojen kallistuttua tilanne on muuttunut päälaelleen ja luonnon materiaalit ovat jälleen tuotekehityksen kannalta kiehtovia. Lisäksi niiden arvo ympäristöä ajatellen mahdollistaa kalliimpienkin aineiden tai tuotantokeinojen käytön.
Vihreät materiaalit
On varmasti monta tapaa luokitella materiaalit, mutta PSA tarkoittaa kierrätettäviä materiaaleja kuten luonnonkuituja ja biomateriaaleja.
Luonnonkuidut ovat kolmikosta vanhin vaihtoehto, jota on käytetty autoissa koko sen olemassa olon ajan. Nykyautoissakin on ollut puuta parin viimeisen vuosikymmenen ajan sellaisissa paikoissa, joita ei hevin tulisi kuvitelleeksikaan.
Muita materiaaleja ovat Euroopassa hamppu ja pellava, kun taas Aasiassa ja Etelä-Amerikassa käytetään sikäläisiä luonnonkasveja kuten sisalia ja kenafia. Yhtenä ajatuksena on, että päästöjä alennetaan myös vähentämällä materiaalien kuljetukset minimiin.
Yksi mainio esimerkki luonnonkuitujen käytöstä on uudistuneen Peugeot 207:n ulkotaustapeilin runko. Siihen lisättiin noin kolmasosa hamppua, jonka ansiosta osasta tuli yhtä aikaa kevyempi, lujempi ja halvempi valmistaa.
Biomateriaaleja puolestaan valmistetaan uusiutuvista luonnonvaroista, jotka voivat kiertää ketjussa ensimmäisen käyttökerran jälkeen eri muodoissa jopa sadan vuoden ajan. PSA tutkii paljon eri ruokakasvien kuten maissin ja viljan käyttöä. Mutta niistä ei suinkaan käytetä ruoaksi kelpaavia osia, vaan kaikki rangat ja vastaavat, joille ei ole muuta käyttöä, ja jotka päätyisivät jätteeksi tai maatuisivat. PSA on muun muassa kehittänyt kankaan, jonka raaka-aineena on puu.
Tähän saakka yleisintä lienee ollut osien kierrättäminen. Puskurit ovat auton helpoimmin uudelleen käytettävä osa, sen jälkeen kun niiden rakennetta yksinkertaistettiin ja eri muovien määrää vähennettiin. Mutta esimerkiksi tyhjät juomapullot ja sukkahousut soveltuvat yhtä hyvin auton raaka-aineeksi. Suurimpana ongelmana on saatavan materiaalin laatu ja riittävyys.
PSA:lla on selkeä suunnitelma kierrätysmateriaalin osuuden lisäämiseen, mutta silloin sitä pitäisi olla myös saatavilla. Esimerkiksi edellä mainitussa puskurissa halutaan kierrätysmateriaalien osuus nostaa puoleen eli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Kaiken kaikkiaan PSA haluaa kohottaa vihreiden materiaalien osuuden nykyisestä vajaasta kymmenestä prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Auto sinällään on yksi parhaiten kierrätettävistä tuotteista. Jo tällä hetkellä 85 prosenttia auton painosta saadaan käytettyä uudelleen ja jäljelle jäävästäkin osasta kymmenen prosenttia voidaan hyödyntää energian valmistuksessa. Siis vain 5 prosenttia päätyy jätteeksi, kun monen muun esineen kohdalla vastaava prosentti on valitettavasti 80.
