" Keskustelu alasajosta lähti Lajusen mukaan liikkeelle yliopistojen ja Opetusministeriön välisistä tulosneuvotteluista koskien vuosia 1010--1012. "

Eiköhän tuosta ole jo myöhäistä keskustella....

Mitähän ovat ne Oulun yliopiston vahvuudet, joihin yliopisto keskittyisi? Oulussa säästöt eivät varmastikaan kohdistuisi niihin "heikkoihin" aloihin (noin kokonaisuutena). Säästöt kohdistuvat varmasti niihin aloihin, joilla tutkimuksen laatu ja opetus ovat oikeasti pääsääntöisesti vahvoja, eli esimerkiksi humanistiseen tiedekuntaan, koska Oulussa kuvitellaan, että tämä on joku teknologian Mekka, vaikka ei tekniikan tiedekunta niin kovin hääppöinen ole. Johan tämä suunta nähtiin kun humanistisen ja kasvatustieteellisen alan kirjasto (joka oli yliopiston kirjastoista paras ja tunnelmallisin) suljettiin kokonaan ja tilalle tuotiin "center for internet excellence". Mutta meitä ei valitettavasti pidetä taloudellisesti tuottavana, joten se on kai ihan sama, miten laadukasta ja uutta tutkimusta siellä tehdään. Tämä on kuitenkin lyhytnäköistä, sillä myös humanistinen tutkimus on arvokasta, jopa taloudellisesti.

Mihin näitä musiikkikasvattajia tarvitaan, kun kouluista ajetaan taito- ja taideaineet alas?

Hahaha, mistä lähtien humanistinen tiedekunta on tuottanut laadukkaita tutkimuksia?

Leikki ja laulu ei kuulu yliopistoon. Parasta olisi keskittyä luonnontieteisiin ja tekniikkaan, jotka ovat mullistaneet maailmankuvamme ja tuoneet hyvinvoinnin.

Lajunen soutaa ja huopaa. Hänen PITÄÄ antaa KTK:n väelle nyt sisäinen neuvottelurauha. Jos hän ei pystynyt OY:n tiedotustilaisuudessa iskemään totuutta pöytään vaan antoi likaisen työn tehtäväksi tiedekunnalle itselleen niin OLISI EDES HILJAA. Vaikeuttaa aika rajusti asiasta käytävää (yliopiston) sisäistä keskustelua jos hänen välittämänsä viestit eivät ole johdonmukaisia tai eivät perustu realismiin. Totuus on hieman erilainen kuin mitä Lajunen tänään Kalevassa kertoi - OPM on vetänyt liinat melkolailla asiassa kiinni, mutta virkamiehet yrittävä vielä pelastaa sen mitä pelastettavissa on. Ruohonjuuritasolla työskennellään tosissaan sekä mukon että muutenkin hurjissa rahavaikeuksissa painivan tiedekunnan ongelmien kanssa - työskentelyä ei auta rehtorin "hyssyttely" Kalevassa. Jos hän ei pysty sanomaan muuta kuin että "asema tulee arvioida uudelleen" ja "ei olla lopettamassa, vaan toteutetaan kustannustehokkaasti" niin tulisi tänne virransillan tälle puolen rahasäkin kanssa ja laittaisi hommat kuntoon. Järkevintä hänen kannaltaan olisi pistää homma ns. radiohiljaisuuteen ja antaa pölyn rauhassa laskeutua.

Humanistit ja kasvatustietelijät unohtavat usein, että heidän alojensa koulutus ja tutkimus on suhteellisen edullista (musiikkikasvatuksen koulutus ei tuohon kuulu). Niinpä esimerkiksi Britanniassa on valiteltu sitä, että perinteiset luonnontieteen ja tekniikan alat ovat kärsineet, kun yliopistot ovat panostaneet aloihin, joissa ne pystyvät tuottamaan tutkimusta ja tutkintoa (="tulosta") halvemmalla.

Musiikkikasvatuksen karsiminen tuottaisi kustannustehokkuutta, koska se on suhteellisen kallis ala.

Yliopiston ensisijainen tehtävä - jo yliopistolain mukaan - on harjoittaa alansa tutkimusta - ja siihen liittyen tulevat sitten koulutus ja yhteiskunnalliset tehtävät. Jos musiikkikasvatus haluaisi pystyä puolustamaan olemassa oloaan, sen pitäisi pystyä näyttämään tuottavansa tulosta myös yliopiston päätehtävän alueella. Yliopisto ei ole ammattikoulu - toinen asia mikä usein nykyään unohtuu.

Yleensä siinä vaiheessa, kun ylin päättävä elin sanelee strategiansa mukaisia linjauksia, on myöhäistä purnata. Mukana pitää olla silloin, kun strategiaa luodaan. Jos opetusministeriö sanoo, että kulttuurialan ja taidekasvatuksen opetusta on liikaa, sitä vähennetään silloin. Yliopisto on aika tyhmä, ja joutuu myöhemmin todennäköisesti vaikeuksiin, jos se tekee vastoin päärahoittajansa tahtoa.

Oulun yliopistolle ja kenties ei kasvatustieteelliselle tiedekunnallekaan, musiikkikasvatuksen karsiminen ei loppujen lopuksi tuntune kovin vaikealta. Sillä saadaan merkittävä osa tiedekunnalta vaadittavista säästöistä kasaan, ja "muiden" ei tarvitse kärsiä. Kyseessä olisi klassinen tilanne: yksi kärsii ja muut voittavat. Ei silloin tarvitse juurikaan miettiä, mihin suuntaan päätökset menevät.

Tietysti kasvatustieteellinen tiedekunta menettää yhden profiloitumisalueen - mutta kun juuri tämä profiloitumisala on opetusministeriön epäsuosiossa.

Jep jep: tekniikallahan tämä maapallo pyörii ... Kuka tarvitsee enää pehmeitä arvoja (ja tieteitä) tässä kovassa maailmassa? Puheterapeutteja, kielten ammattilaisia, historoitsijoita tahi kirjastotätejä ja -setiä jää tuskin kukaan kaipaamaan Pohjois-Suomessa. Kukapa nyt esimerkiksi yläkoulujen ja lukioiden opettajillakaan mitään tekisi? Alas vaan Humanistinen tiedekunta - keskitytään nyt oikein kunnolla Oulun yliopiston "vahvuusalueisiin"!

Musiikkipedagogien tarpeellisuutta ei mielestäni voi kyseenalaistaa, varsinkin kun ottaa huomioon sen, miten huonosti suomalainen nuoriso nykyään voi. Katastrofaalisia esimerkkejä löytyy tosiaan parin vuoden sisältä jo muutama. On hyvä, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on luonnontieteellisesti ja teknillisesti maailman parhaimpiin kuuluva koulutus, mutta kyllähän tässä jokainen voi jo huomata, kuinka tarpeellisia ja hyväksikoettuja kouluaineita kuvaamataito ja musiikki, samoiten kaikki muut taideaineet ovat.

On totta, että taideaineita ajetaan koko ajan alas, mutta onko se nyt mikään syy kyseenalaistaa musiikkikasvatuskoulutuksen tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassamme? Ei minun mielestäni. Hyvinvointiin kuuluu myös psyykkinen hyvinvointi, jota musiikkikasvatus edistää mielestäni todella paljon. Kunhan vain kouluissa sitä olisi opettamassa työnkuvaan koulutetut taitavat yliopistokoulutuksen saaneet musiikkipedagogit.

Oulussa on ajettu alas jo muutama tuloksia tehnyt osasto, joten luultavasti mahdolliset ajasalat ovat täysin perustelemattomia ja ähinnä rahalliseen tuottoon perustuvia. Jos osasto ei saa rahakkaita tutkimuksia yrityksiltä niin heikoilla on.

eikös näitä turhia tyhjän päiväsiä tutkijoita oo jo ihan tarpeeks .niin turhaa niin turhaa on tutkimus

Melkoista kommentointia joillakin. Kylläpä maailmassa on paljon kapeakatseisuutta ja tietämättömyyttä.. Toivottavasti kyseessä on vain provosointi eikä akateemisten (=yleensä fiksuina pidettyjen) ihmisten todelliset mielipiteet.

Koppari: Suomessa tuo opettajien "ammattikoulutus" satutaan hoitamaan yliopistossa, mikä lienee yhtenä syynä Pisa-tutkimusten jne. todistamiin peruskoululaisten korkeisiin oppimistuloksiin. Musiikkikasvatuksen koulutuksen kalleudesta johtuen resurssit on kohdistettava opetukseen tutkimuksen kustannuksella, mikä luonnollisesti vähentää laitoksen tieteellisiä meriittejä. Pitäisikö vain hyväksyä, että akateemisen koulutuksen piiriin kuuluu monenlaisia aloja?

Heikki, käypä lukemassa yliopiston RAE-arviointi, ja vertaa arvokkaampina pidettyjen tekniikan ja taloustieteen arviointeja alirahoitetun ja ylityöllistetyn humanistisen tiedekunnan arviointiin. Sitten voimme miettiä mikä tilanne olisi jos humanistinen tiedekunta saisi kunnollisen rahoituksen. Mainitsen vielä, että laadukkaan tutkimuksen lisäksi humanistisen tiedekunnan opetus on korkealaatuista. Olen nähnyt millaista se on joissa muissa tiedekunnissa ja sääliksi käy näitä opiskelijatovereita. Humanistisen tiedekunnan opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta ovat ammattitaitoisia, fiksuja ja ystävällisiä eivätkä kaavoihin kangistuineita oman kunnian tavoitteilijoita (mutta eivät kai sellaiset humanistiseen tiedekuntaan eksyisi muutenkaan...)

Oulun yliopiston musiikkikasvatuksesta ovat parhaat voimat - henki - lähteneet, nyt on luopumisen aika. Turha kouluttaa solisteja, eikä se ole edes yliopiston tehtävä. Hemmetin kallista ja tehotonkakin suhteessa muuhun kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutukseen.

12:45 "Sisäpiiristä kajahtaa" Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusta voisi valmistuneiden työllistymisen perusteella kutsua solistikoulutukseksi. Käytännössä Jyväskylästä ja Oulusta työllistytään koulutuksen varsinaisen ydinsisällön mukaisesti musiikinopettajiksi. Maantieteellisesti myös Kehä III:n sisäpuolella on paljon Oulun ja Jyväskylän kasvatteja.

Yliopiston YT-neuvottelut alkavat huhtikuussa 2009. 15-20% budjettivaroin ylläpidettyä virkaa poistuu. Luonnollinen poistuma otetaan ensimmäisenä huomioon, minkä jälkeen on vielä paineita vähentää väkeä. Professoreista lähtevät ne jotka eivät viimeisen 5 vuoden aikana ole tehneet mittareilla mitattavaa tulosta, kuten väitöskirjaohjausta (=väitelleitä tohtoreita), Journal-artikkeleita jne. Muusta henkilökunnasta pyritään vähentämään karsimalla ns. suojatyöpaikkoja. Mahdolliset lomautukset eivät koske projektivaroin palkattua henkilöstöä. Muutamia uusia virkojakin tosin perustetaan, erityisesti tehostamistoimia silmälläpitäen.

Rehtori puhuu puuta heinää! Toisin sanottiin henkilökunnan kokouksessa koskien kyseistä päätöstä.

Musiikkikasvatuksen opiskelijat eivät valmistu tietyn instrumentin solistiksi, vaan musiikkipedagogeiksi, joilla on koulutus kymmenistä eri instrumenteista. Tähän vielä päälle kaikki muut koulutuksen osa-alueet.

Jottei totuus unohtuisi, eli mitä varten musiikkipedagogeja koulutetaan: Onko alalla työvoimapulaa? Kuinka paljon musiikinopettajia on työttöminä tai alityöllistettyinä? Mitkä ovat alan työmarkkinaodotukset tulevaisuudessa? Onko kyseessä mahdollisesti alueellinen vai valtakunnallinen tilanne, ja pannaanko Oulu ja Jyväskylä kilpasille? Kalliilla alalla ei pidä kouluttaa ihmisiä varmuuden vuoksi kortistoon.

Lisäksi musiikkikasvatuksen alasajo myös tarkoittaa entisestään tunneköyhän Suomen psykologisten ongelmien lisääntymistä. Ottakaa ihmiset selvää mitä musiikki ja taide tekee aivojen sisällä, niin loppuu se vähättely.

Kokoomus kaataa soitellen maakuntayliopistot Aalto-yliopiston avulla. 50-luvun kokkarit eivät olisi antaneet ollenkaan yliopistoja Helsingin ulkopuolelle, koska täällä ei ole muka riittävästi älyllisiä resursseja. Kekkonen ja Saalasti uivat vastavirtaan ja perustivat Ouluun yliopiston vastustajista huolimatta. Nykyisistä poliitikoista ei ole edes säilyttämään yliopistoja alueillaan. Ylioppilaat puolestaan ovat kaiken ulkopuolella kuin lumiukot. Näillä eväillä yliopistoille käy kuin valtio-omisteisille tehtaille ts nurin menevät.

KTK:n hallinto on oikealla asialla suunnitellessaan koulutuksen lopettamista. Pitää keskittää yliopiston resurssit tuottaville aloille, kuten sähkötekniikkaan ja kemiaan. Kulttuuripellet voivat muuttaa Helsinkiin lorvimaan, niitä ei teknologiakaupungissa tarvita.

Heikki ja muut humanistisia tieteitä kritisoineet: Oulun yliopiston humanistitieteistä mm. historiatieteet on valittu vuonna 2007 TUTKIMUKSEN laatuyksiköksi. http://www.oulu.fi/hutk/historia/arkisto/ tuolla on linkki, jonka kautta voi lukea raportin kokonaisuudessaan.

Histoiriatieteet arvioitiin tasolle kuusi, toiseksi parhaalle tasolle. Yksikään Oulun yliopiston oppiaine ei päässyt parhaalle tasolle, koska se käytännössä tarkoittaisi Nobel-tason tutkimusta. Tason kuusi kuvaus: [6] At least one third of the publications are at a “high international level” and many others at a “good international level”, these together comprising a clear majority."

Hum.tieteistä mm. suomen kieli, informaatiotutkimus ja logopedia saivat myös kuutostason arvioinnin. Monet muut humutieteet viidennen tason. Ja nämä tulokset niillä niukoilla resursseilla, joita historiatieteet ja humanistitieteet ylipäänsä saavat! Tuolta voi myös katsoa, kuinka luonnontieteissä, tekniikassa ja taloudessa arvioinnit olivat yleisesti ottaen kaukana hum.tieteiden arvioinnista.

Olisi kiva, että tälläkin palstalla laitettaisiin faktoja pöytään eikä kommentoitaisi pelkällä mutu-tuntumalla. Pitäisikö sanoa, että tekniikka se taitaa olla OY:n riippakivi!

Kuinka pitkään Nokia pysyy Oulussa? Tai yleensä pystyssä lainkaan, viimeaikaisista toilailuistaan johtuen (mm. PC-markkinoille ryntääminen 5 vuotta vanhalla tekniikalla)? Jälkiteollinen aika on alkanut/alkamassa koko maailmassa, useimpien tuotteiden tuotanto on jo siirtynyt Kiinaan, suunnittelu siirtymässä kovaa vauhtia sinne missä tuotetaan. Tämän pohdiskelun perusteella säästöjä voitaisin tämän perusteella lähteä hakemaan Teknisen tiedekunnan puolelta, ylikoulutus tulee olemaan siellä lähitulevaisuuden ongelma?

Tosiasiassa, Oulun yliopisto on kokonaisuutena tärkeä koko Pohjois-Suomelle. Täältä pohjoisesta katsottuna Helsinki on syrjäkylä, se sijaitsee valtakunnan äärimmäisessä eteläreunassa eikä keskellä maata kuten muiden sivistysvaltioiden pääkaupungit. Sinne matkustaminen on erittäin vaivalloista. Muutenkin pääkaupunkiseutu on opiskelupaikkakuntana erittäin epäkäytännöllinen asuntopulan ja korkean hintatasonsa vuoksi.

Koko tämän kriisin lähtökohtana on etelässä tehty virhe: kuviteltiin että saadaan aikaan "tieteiden ja taiteiden Dislneyland", Aalto yliopisto, joka nousisi Suomen huippuyksiköksi. Valitettavasti tiedemaailmassa tuollainen yhdistelmä voi olla parhaimmillankin vain yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki, joten Aalto-yliopistoon syydetyt rahat menevät tässä suhteessa Kankkulan kaivoon. Toinen virhe oli muuttaa muiden yliopistojen rahoitusmalli ulkoisesta rahasta riippuvaiseksi. Virhe se olisi ollut vaikka sitä ei olisi tehty laman aikana, nyt seuraukset moninkertaistuvat.

Poliittinen tahto on selvästi kehä-III:n sisäpuolta suosiva tässä asiassa. Jopa etelän yliopistoväki tuntuu toisinaan sortavan muuta Suomea.

Toivottavasti MuKo säilyy, ettei toisteta samaa virhettä kuin aikanaan valtakunnallisesti tehtiin hammaslääkärikoulutuksen suhteen..

Dille Meskus: onko tuottavuus vain taloudellista ja materiaalista hyvinvointia? Eikö henkisellä hyvinvoinnilla ole mitään arvoa? Materiaalisesti hyvinvoiva, mutta henkisesti pahoinvoiva ihminen ei ole onnellinen. Mitä varten yhteiskuntamme on olemassa? Materiaa vai ihmisiä?

Kulttuuripellet? Heh, ikävä, jos sinun henkinen maailmasi ei koostu muusta kuin €€€-haaveista, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta. Musiikki voi tuoda ihmisten elämään jotain, mitä ei voi korvata rahalla tai teknologialla.

Lajunen sanoo "Korostan, ettei Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osalta ole mitään alasajopäätöksiä". Kuitenkin tulosneuvotteluihin liittyvässä tiedotustilaisuus ti 3.11 tiedotettiin henkilökunnalle että tiedekunnassa on päätetty ettei musiikkikasvatukseen oteta uusia opiskelijoita keväällä 2010. Jos tänä ei ole lopun alkua niin mikä?

Aalto yliopiston piirustukset on laatinut Sailas &kumpp esikuvanaan konepajaorganisaatio, jossa yksi osasto suunnittelee teknologiaa, toinen takee taiteelisen muotoilun ennen valmistusta ja kolmas markkinoi. Malli on alunperin lähtöisin DDR:sta. Tähän konseptiin ei kuulu luovuus eikä perustutkimus. Parhaiten malli toimi 1930-luvulla Neuvostoliiton raskaassa teollisuudessa. Jokainen voi arvioida, millaiset menestymisen mahdollisuudet Aaalto-konseptin tuotteilla tulee olemaan maailmanmarkkinoilla. Tällä menolla Suomesta kehkeytyy hölmöjen kokeilujen ulkomuseo EU:ssa.