Kuvataide kukoistaa kansanopistossa
Rehtorin henkilökohtainen kiinnostus historiaan on näkynyt opiston toiminnassa. Joka talvi järjestettävillä historiapäivillä paneudutaan tiettyyn teemaan luentojen ja muisteluiden ja joskus myös kiertoajelujen pohjalta. Tie Vienaan -symposiumia on nyt järjestetty muutaman kerran. Sukutapaamisissa paneudutaan kuusamolaiseen historiaan sukujen kautta.
Oulun historiaseura luovuttaa tänään vuotuisen Olaus Magnus -palkinnon Kuusamon kansanopistolle. 25. kerran jaettava tunnustus annetaan yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on edesauttanut erityisellä tavalla sekä historian harrastusta ja tutkimusta Pohjois-Suomessa että Pohjois-Suomeen kohdistuvaa historiantutkimusta.
Alavuotunki on halunnut tuoda historiaa esille populaarissa muodossa ja ruohonjuuritasolla. Paikallinen näkökulma on esillä niin tutkijoiden kuin kuusamolaisten muisteluiden kautta. Kuusamo on Alavuotungin mukaan mielenkiintoinen historian tutkijalle ja harrastajalle raja-alueena.
Suomalaisia siirtolaisia tälle vanhalle Lapin maalle tuli 1600-luvun lopulla. Myös itärajan läheisyys on lyönyt leimansa.
Asutuksen historia Kuusamossa alkoi 8 000 vuotta sitten. Vanha Lapin peru väistyi nopeasti suomalaisten siirtolaisten myötä 1600-luvulla. Lapin kieli ja kulttuuri jäivät, mutta saamelaisuus näkyi taustalla. Se näkyy yhä nimistössä, elämäntavassa ja uskonnossakin. Pinnan alta löytyy asioita, jotka saavat selityksensä historiasta.
Historia auttaa suhteuttamaan asioita.
"Ihmisyyttä ei voi ajatella ilman historiaa ja siihen liittyvän tiedon opettamista. Aikaisemmin historia siirtyi perimätietona. Nyt historiaa tutkitaan tieteellisillä menetelmillä."
Kuusamon paikallishistoriaa on tutkittu jo paljon. Alavuotunki ottaa esille työhuoneensa hyllystä Kuusamon historiaa käsitteleviä kirjoja, joiden sivumäärät ovat tuhansissa. Tutkittavaa silti yhä on. Erityisesti hän kaipaa uusia näkökulmia siirtolaisuudesta Jäämerelle, Amerikkaan ja Ruotsiin.
Myös uskonnossa ja varsinkin lestadiolaisuudessa olisi tutkittavaa. Jokaisen sukupolven täytyy pitää yllä mielenkiintoa historiaan ja löytää myös uusia näkökulmia.
Kansanopisto on käynyt oman historiansa aikana läpi monia muutoksia. Heti perustamisen jälkeen opisto antoi maaseutuväestölle sivistävää opetusta lukemisessa, kirjoittamisessa, kädentaidoissa ja taloudenhoidossa.
1930-luvulla opetus muuttui vahvasti maatalouteen liittäväksi. Opistolle hankittiin oma navetta karjoineen, traktoreita ja peltoja. Talvisodan aattona opetus keskeytettiin.
1950-luvulla maatalous alkoi väistyä opetuksessa. Matkailulinja oli voimissaan 1960-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin asti.
1970-luvun lopulla taideopetus sai jalansijan ja sen myötä kesäiset taideleirit. Valokuvauslinja aloitti 1980-luvulla.
Viime vuosina opetuksen painopiste on ollut paljolti lyhytkursseissa, joiden teema on paikallisessa kulttuurissa ja historiassa.
Jouni Alavuotunki pohtii hetken puolivakavissaan sitä, millainen on Kuusamo sadan vuoden päästä.
"Väestöpohja on muuttunut; nuoret muuttaneet pois. Metsätalouskaan ei taida enää kannattaa ja kuusamolaiset muuttavat Argentiinaan korjaamaan eukalyptuspuuta. Kuusamossa käydään ehkä vain seikkailemassa."
tänään Oulu-opistolla, Suvanto-
katu 1, kello 17.30, tilaisuus on
kaikille avoin.
