Yksinkertaistaen auton can-väylässä kulkevien tietojen perusteella tehdään päätelmiä muun muassa ajoneuvon käyttäytymisen, tienpinnan ominaisuuksien ja mukana olevan lastin painon keskinäisistä suhteesta.
Jos tien pinta on esimerkiksi liukas, kuljettaja saa siitä heti tiedon ohjaamoon. Seppäsen mukaan tekniikkaa on jo kokeiltu käytännössäkin, mutta projektin puitteissa sitä kehitetään tarkemmaksi.
Muutenkin hankkeessa tähdätään pitemmälle. Seuraavana saatua tietoa halutaan välittää ajantasaisesti eteenpäin. Tavoitteena on, että tieto havaitusta liukkaasta tieosuudesta välitettäisiin heti myös tieliikenteen valvontakeskukseen. Siellä vaaralliseksi muuttunut tieosuus sijoitetaan kartalle ja tieto lähetetään yleiseen jakeluun siten, että paikkaa vasta lähestymässä olevat ajoneuvot saavat ongelmasta ennakkovaroituksen.
Lisäksi myös tien kunnossapidosta vastaava yritys saa saman tiedon, jonka perusteella se pystyy aloittamaan tarpeellisen liukkaudentorjunnan.
Vaikka tekniikkaan perustuvat liukkauden arvioinnit on jo saatu alkuun, on kokonaisuudessa vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, huomauttaa Seppänen. Jo autojen ja tiestön erilaisuuden huomioinen tuo siihen omat haasteensa.
Yhtä aikaa liukkauden arvioinnin kanssa pyritään Oulussa myös selvittämään keinot, joilla ajoneuvoyhdistelmä itse pystyisi päättelemään auton kokonaismassan sen jälkeen kun se on lastattu.
Yleensä alalla on ollut kiinnostuneita kuutioista ei niinkään painosta, mutta energiatehokkuuden vaatimusten kasvaessa tieto kuljetettavan massan kokonaispainosta kasvattaa koko ajan merkitystään, Seppänen toteaa.
Lopullinen tavoite on kehittää järjestelmä, jossa tavaraliikenteessä toimiva auto pystyy saman aikaisesti arvioimaan sekä tien liukkauden että kokonaismassan samalla huomioiden niiden väliset riippuvuudet.
Seppänen huomauttaa, että molemmissa on samankaltaisia piirteitä. Liukkaus esimeriksi kuluttaa moottorin tekemää työtä ja massa taas vaikuttaa renkaiden pitoon.
Älyä ollaan tuomassa lisää myös linja-autoihin. Oulun yliopiston tietokonetekniikan laboratorion hahmottelee parhaillaan Kabus Oy:n kanssa sitä, miten eri tiedonlähteitä voidaan hyödyntää linja-autojen älykkäässä ohjaamisessa.
Tämän hankkeen taustalla on idea, jonka mukaan linja-auto on yhteydessä erityiseen varikkopalvelimeen. Sen kautta se saa jatkuvasti tietoa mm. sääoloista, mahdollisista poikkeusjärjestelyistä ja auton huoltotiedoista.
Kun auton keskustietokone ohjaa ja opastaa kuljettajaa varikkopalvelimen tietojen perusteella, voidaan muun muassa polttoainekulutus optimoida.